Kiertotalousopintomatka Hollantiin - matkaraportti

15.11.2018

Kirjoittajat Pirjo Heikkilä, Satumaija Mäki, Henna Knuutila ja Inka Mäkiö

 

Milloin?           8.-9.10.2018

Missä?             Hollannissa: Amsterdam – Wormerveer – Haaksbergen – Deventer – Tilburg – Amsterdam

Ketkä?             23 osallistujaa Suomesta, joista miltei puolet edustaen Telaketjuun tavalla tai toisella kytkeytyvää organisaatiota

Järjestäjä        Suomen Tekstiili & Muoti ry

 

Tapasimme Amsterdamin Schipholin lentokentällä maanantaiaamulla. Sieltä jatkoimme Wormerveeriin Circle Economyn vieraiksi. Circle Economyn edustaja kertoi heidän tekstiilien kiertotaloustutkimuksistaan (Textile Program) ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Häneltä kuulimme, että enemmän ja enemmän ostetaan vaatteita ja niitä käytetään vähemmän aikaa.  Vain 1% prosentti tekstiilijäteestä saadaan ”high value” lopputuotteisiin.  Heidän tärkeimmät tavoitteet textile programmissa on kehittää markkinoita ja Fibersort tunnistuslinjastoa. Lisäksi he selvittelevät tekstiilikierrätyksen edellytyksen esteitä ja pohtivat miten saisivat vauhtia vähittäiskauppaan sekä brändeihin.  Pääsimme tutustumaan Wieland Textilesin tekstiilien lajittelulaitokseen. Laitoksessa tehdään kaksivaiheista lajittelua, ensin käsinlajittelua myyntikelpoisten erottamiseksi ja toiseksi koneellista lajittelua kierrätykseen sopivalle materiaalille Valvan Baling Systemsin kehittämällä Fibersort-laitteella. Circle Economyn esittelyssä kuulimme Fibersortin kehittämisestä – työ aloitettu jo miltei 10 vuotta sitten. Circle Economy koordinoi Fibersort-hanketta muiden kiertotaloushankkeiden ohella.

Vientiin paalattuja tekstiileitä Wielandin lajittelulaitoksessa.

Wielandille tulee kuluttajien poistamaa tekstiilimateriaalia alueelta noin 200t/vko, siitä maksetaan 0,4€/kg, Joskus materiaali on pilalla, esim kastunut tai laikainen, jolloin siitä pyydetään korvausta. Kaikki alueelle toimittavat rekat/jäteautot punnitaan sekä rekisteröidään.  Wielandilla käsinlajittelija tekee päätöksen siitä, onko tuote käyttökelpoinen ja onko sille ostajia, vai meneekö se kierrätykseen, eli Fibersort-koneelle tunnistettavaksi. Käsilajittelussa uudelleenmyyntiin sopivan materiaalin käsilajitteluunkin kuuluu useampia vaiheita. Vaatteet lajitellaan ensiksi vaatteen tyypin mukaan (esim. miesten housut) ja toisena vaiheena tarkemmin alalajeihin (farkut, suorat housut, verkkarit jne) sekä lisäksi kunnon ja laadun mukaan. Ykköslaatu myytävistä päätyy Euroopan markkinoille ja suurempi osa, kakkoslaatu, paalataan pienempiin paketteihin ja toimitetaan Afrikan markkinoille. Tällä hetkellä noin 60% menee uudelleenkäyttöön ja 40% kierrätykseen sekä polttoon. Lajittelussa on huomattu nopean muodin vaikutus laatuun – enemmän ja enemmän menee, kierrätyspinoon ja Fibersortin tarkastettavaksi.

Fibersort tunnistaa tekstiilituotteet kuitulaadun mukaan. NIR tunnistuksella haastavaksi tiedetyt tuotteet kuten monikerroksiset vaatteet poistetaan käsilajittelussa. Fibersort lajittelee tekstiilit neljääntoista jakeeseen kuitusisällön mukaan, näistä osa oli 100% materiaaleja (villa, puuvilla, polyamidi, polyesteri ja akryyli) ja osa erilaisia seoksia kuten polyesterin ja puuvillan seokset erilaisilla suhteilla, sekä villan ja akryylin seokset. Tällä hetkellä linjan kapasiteetti on noin yksi vaate sekunnissa, mutta kriittisenä tekijänä ei ole NIR tunnistus (0,3 s) vaan vaatteiden syöttö linjaan käsin. Seuraavaksi laitteessa kehitetään automaattista syöttöä ja lisätään jakeita jopa 50 erilaiseen, kuitusisältöjen ja värin mukaan.

Wormerveeristä matkustimme Haaksbergeniin Frankenhuisille. Frankenhuis on poistotekstiilien mekaanista käsittelyä tekevä tehdas. Kuuntelimme ensin esittelyn, jossa omistaja kertoi avoimesti tiettyjä tekstiilikierrätyksen haasteita ja lainalaisuuksia. Pääteemat olivat, että he ottavat materiaalia kierrätykseen, jolle on selkeä jatkokäyttö (autoteollisuus ja kodinkoneteollisuus), kaikki poistotekstiilit eivät siis käy heille. Lisäksi omistaja sanoi, että tarvitaan markkinoilta vetoa ei vaan työntöä, yksi hyvä esimerkki tästä on heidän yhteistyönsä ison energia-alan yrityksen kanssa, jossa heille annettiin 15v rakentaa kierrätettävät työvaatteet yritykselle. Kierrätys pitää ottaa mukaan tuotesuunnitteluun ja sitä kautta koko ketjuun!

Kuluttajapoistotekstiili on haastava materiaali, ja Frankenhuisin laitteistokapasiteetilla vain rajalliselle määrällä kuitufraktioita tuotteita pystytään löytämään taloudellinen prosessi ja markkinat. Frankenhuisin kahdesta linjasta suurempi linja sisältää kovien osien poiston, ja sillä voi valmistaa vain suurempia raaka-aine-eriä. Pienempien erien valmistaminen ei tee tuotannosta kannattavaa. Pienemmällä tehtaan linjalla pystytään tekemään pienempiä eriä, mutta sitä varten tuotteista on poistettava etukäteen kovat osat.

Frankenhuis jalostaa muun muassa kuluttajilta kerättyä farkkua, jota päätyy 50 kiloa jokaiseen uuteen autoon.

Frankenhuis on isoihin volyymeihin soveltuvan jalostuslaitteistonsa takia keskittynyt palvelemaan erityisesti autoteollisuutta. Auton erilaisiin kierrätystekstiiliosiin vaaditaan tietyillä kuitukoostumuksilla olevia seoksia, joihin sopivia jakeita ostetaan tekstiilien lajittelijoilta. Raaka-aineina prosessiin syötetään neuleita sekä farkkua. Neuleet ja kudotut kankaat pidetään erillään, sillä niiden aukaiseminen linjalla vaatii erilaisen käsittelyn. Myös erilaiset kankaat vaativat eri määrän työtä, jolloin jos linjalla avataan kokonaisia farkkuja, ja farkkukankaan langat ovat jo kuituuntuneet, on ohuemmasta langasta valmistetut taskut vielä kangastilkkuina. Myös monien kuluttajien hyljeksimä akryyli on Frankenhuisin mukaan puolestaan hyvin kierrätysystävällinen: akryylineuleet aukeavat helposti ja niistä pystyy valmistamaan melko helposti uusia tekstiilituotteita. Toinen mielenkiintoinen Frankenhuisin prosessissa käytettävä jae on tamponiteollisuuden sekundatuotteet ja niiden sisältämä viskoosikuitu.

 

Frankenhuisin varastossa sekä saapuva, että lähtevä tavara on siististi paalattu valtaviksi kasoiksi.

Ryhmän ahmittua tietoa kierrätyksestä matkasimme Deventeriin yöksi, josta heti aamulla suuntasimme paikalliseen Aupingin sänkytehtaaseen.  Auping on yli 100 vuotta vanha yritys keskittynyt makuuhuoneratkaisuihin, ja viime aikoina ottanut sydämen asiakseen vastuullisuuden. Viime aikoina he ovat kehittäneet ”nukkuminen palveluna” -konseptia, jossa asiakas vuokraa sängyn ja patjat käyttöönsä. Niiden tultua tiensä päähän Auping ottaa käytetyt takaisin ja tuo tilalle uudet nukkumisvälineet. Vuonna 2014 lanseerattu uusi sänkymalli on kierrätettävissä ja saanut Cradle to Cradle -sertifikaatin. Yritys ottaa kuitenkin kierrätyksen huomioon myös muissa tuotteissa – patjojen vastaanotto on aloitettu jo vuosia sitten ja ne puretaan yhteistyökumppanin toimesta metalleihin, puuhun ja muihin jakeisiin. Ja vaikka vuodevaatteiden tai tyynyjen vastaanottoa yrityksellä ei vielä ole, on vastuullisuus huomioitu yrityksen toiminnassa varsin kokonaisvaltaisesti. Tehtaassa hyödynnettiin luonnonvaloa sekä tuotettiin sähköä aurinkopaneeleilla, puuosien käsittelyssä pöly poistetiin tehokkaasti, jolloin työntekijät eivät tarvinneet hengityssuojia, ja talteen otetusta puupölystä pystyttiin valmistamaan brikettejä kuivaamon lämmöntuotantoon, ompelimon hukkapaloja käytettiin pienempien osien sekä sisustustyynyjen valmistukseen, sisustustyynyjen päällisissä ei käytetty vetoketjuja, vaan sisätyyny, jonka täyte oli rouhittua tuotantohukkaa sekin, sujautettiin sisään kuin tyynyliinaan. Näin vain muutamia mainitaksemme…

Hollannin kuningaskunta antaa ansioituneiden hollantilaisten yritysten käyttää nimessään Royal-etuliitettä ja tuotteissaan kuninkaallista kruunua. Aupingilla kruunu tikattiin jokaiseen päälliseen.

Deventeristä jatkoimme lounaan kautta Tilburgiin, jossa pääsimme tutustumaan Philtexin ja Wolkatin toimintaan. Aloitimme Philtexin muovin kierrätysvarastolta. Polyesteriköydet ja polypropeenisuursäkit ovat kierrätettyä raaka-ainetta, jota Philtex lisää uuden muovin sekaan tuotteesta riippuen tyypillisestin joitakin kymmeniä prosentteja. Myös lähes puhtaasti kierrätetystä raaka-aineista tehdyt tuotteet ovat mahdollisia Philtexin prosesseilla, kuten esimerkkinä esitetty Heinekenin olutfestivaalituoppien kierrätyksen tempaus on osoittanut. Tällöin uuden raaka-aineen ja lisäaineiden määrä pysyi muutamassa prosentissa, mutta tällä pienellä lisäaineistuksella mahdollistettiin tuoppien kierrätys miltei rajattomasti.

 

Philtexiin kierrätykseen saapuvia muovimateriaaleja odottamassa granulointia.

Samaan ryhmään kuuluvan Wolkatin tekstiilikierrätys oli myös varsin vaikuttava operaatio. Yritys valmistaa lankoja ja huopia, joiden raaka-ainepohjasta noin 90 % Euroopassa syntyvää kuluttajapoistotekstiiliä. Kierrätysmateriaaliin lisätään myös usein pieniä määriä neitseellisiä raaka-aineita haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Hieman yllättäen Wolkatin kerrottiin erikoistuneen nimenomaan post-consumer materiaaliin siitä syystä, että pre-consumer materiaalin kierrätys on jo turhan kilpailtua. Toki myös Wolkatilla oli poikkeuksia, kuten Niken kanssa tehty yhteistyöprojekti, jossa kierrätettiin kaupassa myymättä jääneitä urheiluvaatteita, joiden koostumus oli 100 %  polyesteriä.

Wolkat hallitsee kolmessa maassa sijaitsevilla yhdeksällä yrityksellään pitkää osaa tuotantoketjusta. Eurooppalainen poistotekstiili lajitellaan käsin  ja kierrätetään uusiksi materiaaleiksi Marokossa. Ammattitaitoiset lajittelijat lajittelevat materiaaleja kuitutyypin sekä värin mukaan, ja kovat osat poistetaan myös käsin. Kuidut hyödynnetään erilaisiin käyttökohteisiin, tuotevalikoimaan mahtui ohuita sekä paksumpia open-end kehrättyjä lankoja, ja lyhemmistä kuitujakeista valmistettiin erilaisia kuitukangas- ja huopatuotteita. Värilajittelun ansiosta ilman erillistä värjäystä aikaansaatu värivalikoima oli vaikuttava. Kuituihin lisättiin vain prosessointia helpottavia viimeistysaineita, jolloin vedenkulutus pysyy alle 100 litraa 1000 kg uutta tuotetta kohden.

 

Ryhmäkuva Wolkatin showroomissa.

Vierailujen jälkeen suuntasimme takaisin Schipholin lentokentälle paljon uusia ajatuksia mielessä. Tavallaan oli lohdullista havaita, ettei Hollannissa olla paljoa sen pidemmällä kuin Suomessakaan isojen massojen paikallisen hyödyntämisen suhteen.  Kierrätysmateriaalille tarvitaan suurten volyymien käyttökohteita, kuten autoteollisuus Saksassa. Yhteistä Hollannin toimijoille sekä Telaketjun osallistujille näyttää olevan näkemys sitä, että tilanne muuttuu ja kulutussysteemin täytyy muuttua – kestävyys ja vastuullisuus nousevat keskiöön jatkossa. Vierailuilla tuli selvästi myös esiin se, että kiertotalouden mukainen tuotteen pitkä elinkaari ja sitä seuraava kierrätettävyys lähtevät suunnittelusta ja korkeasta alkuperäisestä laadusta.  Kierrätyksen kasvattaminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että kaikkien uusien tuotteiden pitäisi olla 100 % kierrätettyä, vaan erityisesti post-consumer jäte voidaan hyödyntää pienempinä lisäyksinä neitseellisen sekaan. Sekin on lohdullista, että myös post-consumer-materiaalille on paljon käyttöä niin vaatetuksessa kuin teknisissä tuotteissakin. Hyvänä esimerkkinä esille tuli myös se, että kuluttajapoistotekstiilistä valmistettuja eristeitä on saatu käyttöön erittäin säädeltyyn rakennusteollisuuteen, kun valmistaja LE RELAIS Métisse® on jaksanut tehdä tarvittavan työn tuotteen hyväksynnän eteen.