Eri lähtökohdista kohti yhteistä päämäärää

11.12.2017

Jotta Suomeen voidaan kehittää poistotekstiilin keräykseen, lajitteluun, jatkojalostukseen ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja, tarvitaan alan yrittäjien yhteistä ponnistusta. Ponnahduslautaa rakennetaan Telaketjussa muun muassa kasvattamalla hankkeessa mukana olevien osapuolten tieto- ja osaamistasoa ja parantamalla mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

Turun ammattikorkeakoulu haastatteli 13 Telaketjun Tekes-kokonaisuudessa mukana olevaa yritystä, jotta saataisiin tietoa mukana olevien yritysten lähtötilanteesta ja odotuksista hanketta koskien. Haastattelussa selvitettiin muun muassa yritysten tekemää kiertotaloustyötä sekä tietoja tekstiilikierrätyksen termistöstä ja raaka-aineen käsittelystä.

Yhteinen termistö viestintää helpottamaan

Haastattelujen perusteella terminologiaosaamisessa on merkittäviä eroja eri yritysten välillä. Tekstiilikierrätyksen termistö on yrityksille pääosin tuttua heidän omilla toimialueillaan. Yhtenäisen termistön puuttumisen koetaan vaikeuttavan viestintää, ja termistöjen epäselvyys voi pahimmillaan aiheuttaa kommunikaatiovaikeuksia tekstiilikierrätysketjun eri päissä toimivien yritysten välillä.

Yritysten vastauksissa nousi toive yhtenäisestä sanastosta, joka selkeyttäisi termistön sekavuutta ja helpottaisi yritysten toimintaa. Terminologiaoppaassa olisi suomalaisessa tekstiiliteollisuudessa käytettävä sanasto, selitykset ja synonyymit. Helpotusta sekavaan terminologiaan tuo tulevaisuudessa Suomen ympäristökeskuksen kokoama sanasto tekstiilikierrätyksestä.

Termistön selkeyttämisen lisäksi yritykset kaipaavat lisää tietoa kierrätysmateriaaleille asetetuista vaatimuksista ja sertifioinneista tekstiiliteollisuudessa. Myös lainsäädäntöön liittyvät seikat kiinnostavat monia. Telaketjussa valmistuvilla tutkimuksilla ja selvityksillä voidaan tukea yritysten toimintaa ja kasvattaa heidän kiertotalousosaamistaan.

Tehokas poistotekstiilien kierrätys vaatii yhtenäistä verkostoa

Tekstiilin keräystä ja lajittelua pidetään haastattelujen mukaan koko tekstiililajitteluketjun kriittisimpinä vaiheina. Jotta kannattavaa ja jatkuvaa liiketoimintaa voi syntyä, pitää materiaalia olla jatkuvasti saatavilla ja sen on oltava tasalaatuista, mikä on haastavaa Suomen kokoisessa maassa. Yhtenäisen keräysverkoston luominen on tärkeää, jotta kuluttajilta voidaan tehokkaasti kerätä poistotekstiiliä.

Vaikka taloustilanteen paraneminen lisää asiakasmääriä ja kasvattaa liikevaihtoa, koetaan investointihaluttomuus edelleen yhdeksi suurimmaksi tekstiilinkierrätyksen uhaksi. Telaketjulta toivotaan konkreettisia ja käytännönläheisiä tuloksia, joita voitaisiin helposti soveltaa yritysten toimintaan. Hankkeen toivotaan myös etenevän nopealla aikataululla, sillä vastaavien hankkeiden käynnistyminen naapurimaissa voi heikentää suomalaisten yritysten liiketoimintaa.

Kaikissa haastatteluissa toistui halu toimia yhdessä. Yritykset ovat lähteneet Telaketjuun mukaan eri lähtökohdista, mutta päämäärä on kaikilla sama: Suomeen halutaan rakentaa yhdessä toimiva tekstiililajitteluketju, joka hyödyntää poistotekstiiliä suljetussa kierrossa.


Telaketju jakautuu kahteen eri kokonaisuuteen, ympäristöministeriön rahoittamaan kokeiluhankkeeseen ja Tekesin rahoittamaan hankekokonaisuuteen. Tekesin hankekokonaisuudessa tavoitteina on muun muassa yritysten keskinäinen verkostoituminen, laatukriteerien aikaansaaminen ja erilaisten tekstiilijakeiden hyödyntämisen demonstroiminen. Yhtenä tavoitteena on kiertotalousosaamisen kasvattaminen: hankkeen osapuolten tekstiilikiertotalouden tieto- ja osaamistason kasvattaminen, liiketoimintaedellytysten parantaminen ja toimintaympäristön parantaminen.