Suomen tekstiilivirtaselvitys: Tekstiilien kulutus Suomessa tasaista, poistotekstiilien määrät kasvussa

13.07.2021

Suomessa vaatteiden ja kodintekstiilien kulutuksessa on pysytty samalla tasolla kuin vuonna 2012. Poistotekstiilien keräys kotitalouksista on sen sijaan lisääntynyt. Tekstiilien kokonaiskäyttö selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa, ja se oli 130 811 tonnia vuonna 2019.

Suomen tekstiilivirrat kartoitettiin lähes 10 vuoden tauon jälkeen Tekstiilivirrat Suomessa -hankkeessa. Vuonna 2021 valmistuneen selvityksen tiedot on kerätty vuodelta 2019. Edellinen selvitys perustuu vuoden 2012 tietoihin.

Selvityksen mukaan suomalainen kulutti vuonna 2019 vaatteita ja kodintekstiilejä 11,3 kiloa henkeä kohden. Vuonna 2012 määrä oli 11 kiloa. Vaatteiden, kodintekstiilien ja muiden vastaavien tekstiilituotteiden yhteenlaskettu kulutusmäärä kotitalouksissa, yrityksissä ja julkisella sektorilla on molempina vertailuvuosina ollut noin 60 000 tonnia.

− Kulutuksen kehityskulusta on ristiriitaista tietoa. Muotikaupan toimijat ovat nähneet jopa laskevaa trendiä omissa tilastoissaan, kun taas Tilastokeskuksen tiedoissa vaatteisiin käytetty euromäärä näyttää pysyvän tasaisena, jopa hieman nousevan. Lisäksi on huomioitava, että vuoden 2012 tiedoista puuttuvat kokonaan ulkomaiset verkkokaupat, joiden käyttömääriä on pyritty arvioimaan tässä tuoreemmassa selvityksessä. Verkkokauppojen puuttuminen viittaisi siihen, että vuoden 2012 luvun olisi pitänyt olla isompi, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo.

Suomen tekstiilivirtojen selvitystyön ovat tehneet Suomen ympäristökeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon asiantuntijat. Selvitystyössä on käytetty Pohjoismaiden yhteistyössä kehittämää tarkastelumenetelmää vaatteiden ja kodintekstiilien osalta, jolloin näitä tuloksia pystytään vertailemaan kansainvälisesti.

Muihin Pohjoismaihin nähden Suomessa vaatteiden ja kodintekstiilien kulutusmäärä on Helena Dahlbon mukaan pienin. Kun Suomessa käytetään tekstiiliä 11,3 kiloa vuodessa per henkilö, Ruotsissa vastaava luku on 12,8 kiloa ja Norjassa sekä Tanskassa 15 kiloa.

Poistotekstiilien keräys kotitalouksista on lisääntynyt merkittävästi

Tekstiilivirtaselvitys sisältää tekstiilien ja vaatteiden tuotannon, tuonnin ja viennin tilastotietoja. Tekstiiliketjun toimijoilta on kerätty tietoa kuluttajien käytöstä poistamien vaatteiden ja kodintekstiilien keräysmääristä.

Tekstiilivirtaselvityksen mukaan Suomen kotitalouksilta erilliskerätyt poistotekstiilimäärät ovat kasvaneet vuodesta 2012 noin 39 %. Noin 44 % kotitalouksien hankkimista vaatteista ja kodintekstiileistä päätyi poistotekstiilien erilliskeräykseen vuonna 2019.

Poistotekstiilillä tarkoitetaan sekä uudelleenkäyttöön soveltuvaa että tekstiilijätteeksi luokiteltavaa tekstiiliä. Uudelleenkäyttöön menevää vaatetta ja kodintekstiiliä keräävät pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöt, kun taas tekstiilijätettä keräävät jätelaitokset.

Tekstiilien kokonaiskäyttö Suomessa 130 811 tonnia

Suomen tekstiilivirrat selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Tässä tekstiilivirtojen kokonaistarkastelussa otettiin huomioon vaatteiden ja kodintekstiilien lisäksi myös teollisuuden tekstiilien käyttö.

Kokonaisuudessaan Suomen talous on tekstiilien ja vaatteiden osalta vahvasti sidoksissa ulkomaankauppaan. Kaksi kolmasosaa nettotarjonnasta on tuontituotteita. Tekstiileistä ja vaatteista 75 % käytetään Suomessa ja loput menevät vientiin. Kotitaloudet vastaavat vähän yli 50 % kotimaan kulutuksesta.

Kaiken kaikkiaan poistotekstiilejä kertyi 85 770 tonnia vuonna 2019. Tästä vietiin ulkomaille 18 % ja loput jäivät kotimaahan uudelleenkäyttöön tai hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana. Noin 60 % kaikesta poistotekstiilistä päätyi edelleen polttoon.

Selvitys palvelee tekstiilien kiertotalouden kehittämistä

Ajantasaiset tiedot tekstiilien ja vaatteiden kulutuksesta ja poistotekstiilien määrästä ovat olennaisia tekstiilien kiertotalouden kehittämisen ja toimenpiteiden suunnittelun kannalta. Tiedot ovat myös avuksi valmistauduttaessa uudistuvaan Suomen jätelakiin, jossa vaaditaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen toteuttamista vuodesta 2023 alkaen.

Jätehuoltoyhtiöiden poistotekstiilien erilliskeräyksen odotetaan kehittyvän tulevina vuosina merkittävästi. Myös uudenlaisia ratkaisuja poistotekstiilivirroille ollaan käynnistämässä Suomessa jo kuluvana kesänä, kun Paimiossa alkaa Pohjoismaiden ensimmäisen poistotekstiilin jalostuslaitoksen toiminta.

Paimion tekstiilinjalostuslaitos on uusi ratkaisu poistotekstiilin jalostamiselle raaka-aineeksi: tekstiilistä tehdään kierrätyskuitua teollisuuden eri käyttökohteisiin. Samalla se on ratkaisu tekstiilin kierrättämiseen.

Lisätiedot: 

Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, p. 0400 148 700, helena.dahlbo@syke.fi
Sarianne Tikkanen, ympäristöministeriön erityisasiantuntija, p. 0295 250 042, sarianne.tikkanen@ym.fi
Piia Nurmi, Turun ammattikorkeakoulun tutkimusvastaava ja lehtori, p. 040 355 0931, piia.nurmi@turkuamk.fi

Suomen tekstiilivirtaselvitys 2021

Suomenkielinen tiivistelmä tekstiilivirtaselvityksestä

Katso alta tekstiilivirtaselvityksen julkistamistilaisuuden tallenne