Tekstiilien kiertotalous kiinnostaa yhä enemmän!
Eletään vuotta 2021. Tekstiiliteollisuus on yhä yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Olisiko ihmiskunnalla mahdollisuus muuttaa tämä fakta? Yhä suurempi joukko meistä on herännyt huomaamaan, kuinka voisimme kuluttaa kestävämmin. Kirjoitin opinnäytetyöni liittyen tekstiilien kiertotalouteen Suomessa, ja voinen todeta, että merkkejä kestävämmästä tulevaisuudesta on ilmassa.
Miksi valitsin opinnäytetyöni aiheeksi tekstiilien kiertotalouden?
Maailman vaate- ja tekstiiliteollisuuden aiheuttamat päästöt synnyttävät 10 % globaaleista kokonaishiilidioksidipäästöistä. Vaatetusjärjestelmä on erittäin tuhlaavaa ja saastuttavaa, ja se toimii lähes kokonaan lineaarisen talousmallin mukaisesti. Uusiutumattomista luonnonvaroista tuotetaan valtavia määriä vaatteita ja tekstiilejä, joita käytetään usein vain lyhyen ajanjakson. Tämän jälkeen niihin käytetyt materiaalit päätyvät usein kaatopaikalle ja poltettavaksi.
Vaatteiden ja tekstiilien valmistukseen tullaan käyttämään uusiutumattomia raaka-aineita 98 miljoonasta tonnista (2015) jopa 300 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä, mikäli kehitys jatkuu niin kuin ennenkin eikä kiertotaloutta saada toimimaan. Tekstiilien kiertotalous voisi mahdollistaa taloudellisia, sosiaalisia sekä ekologisia hyötyjä. Työni tarkoituksena oli saada ennen kaikkea näkyvyyttä kiertotaloudella, mutta tutkia myös yritysten mielipiteitä vaatteiden ja tekstiilien kiertotaloudesta.
Mitä löydöksiä tein?
Loin kyselytutkimuksen, joka oli suunnattu tekstiilialalla toimiville yrityksille. Kyselyyn vastasi 18 yritysten edustajaa. Yritykset ovat halukkaita harjoittamaan kiertotaloutta kestävämmän tavan vuoksi, mutta myös siksi, että he uskovat sen lisäävän yrityksen kilpailukykyä. Vaate- ja tekstiiliteollisuuden aiheuttamat ilmasto- ja ympäristökuormitukset ovat lisääntyvissä määrin poliittisen tahon, yritysten sekä kuluttajien tietoisuudessa. Tiedon lisääntyessä halutaan toimia kestävämmällä tavalla.
Kiertotaloudessa kulutus perustuu yhä enemmän omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Esimerkiksi tuote palveluna voi tarkoittaa sitä, että yritys vuokraa määräajaksi vaatteet kuluttajalle. Yritys saa näin ollen tasaisen kassavirran ja kuluttaja hyötyy mallin helppoudesta. Usein yritysten vastuulla on myös tuotteiden huolto ja ylläpito. Näin vaatteisiin käytetyt materiaalit pysyvät kierrossa pitkään ja niiden käyttöaste on korkea. Euroopassa vuonna 2025 voimaan tuleva tekstiilien erilliskeräysvelvoite tulee väistämättä synnyttämään lisää kiertotaloutta tukevaa toimintaa. Suomessakin yleinen tahtotila on lisätä kiertotaloutta, joten kiertotaloutta toteuttavia yrityksiä syntyy lisää. Jotta kiertotalouden mukainen liiketoiminta olisi kannattavaa, tulisi erilaisiin tuki-instrumentteihin kiinnittää huomiota.
Suunta on oikea kohti vaatteiden ja tekstiilien kiertotaloutta. Tietämys lisääntyy jatkuvasti, mutta vielä on tehtävää, jotta kiertotalous saadaan kukoistamaan ja ennen kaikkea kulutuskäyttäytyminen saadaan kestävämmäksi ja halutulle, kiertotaloutta tukevalle tasolle. Opinnäytetyöni voi lukea kokonaisuudessaan Theseus-tietokannasta.
Hyvää ja kestävämpää syksyn jatkoa!
Mia Pitsinki