Kestävä tekstiiliteollisuus Suomeen bio- ja kierrätyskuiduilla
Suomalaiset yritykset ja organisaatiot yhdessä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa uudistavat tekstiiliteollisuutta helmikuussa alkaneessa Telavalue-hankkeessa. Visiona on ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyys- ja jäteongelmat kiertotalouden avulla ja edistää kestävää tekstiilienvalmistusta Suomessa. Se voi onnistua esimerkiksi kierrätettyjen ja biopohjaisten materiaalien avulla.
Kiertotalous tuo Suomeen uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja myös tekstiilisektorille. Telavalue-hanke tukee tekstiiliteollisuuden uudistusta, ja yhtenä tavoitteena on yhdistää kierrätetyt ja uudet biopohjaiset kuidut kestävän suomalaisen tekstiilituotannon perustaksi.
“Uudet biopohjaiset ja kierrätetyt materiaalivirrat ja niistä valmistetut tuotteet auttavat vähentämään elintapamme aiheuttamaa rasitusta ympäristölle. Haluamme kiihdyttää näiden uusien tuotteiden kehitystä Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre-veturiekosysteemissä, johon Telavalue-hankekin kuuluu. Telavalue auttaa varmistamaan, että uudet kestävästi tuotetut biopohjaiset tekstiilikuidut istuvat saumattomasti tulevaan tekstiilien kiertotalouden kehään”, sanoo Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin VP, Group T&K, ja ExpandFibre-ohjelmapäällikkö Katariina Kemppainen.
Globaali tekstiiliteollisuus etsii vastuullisempia vaihtoehtoja eri materiaalille, kuten fossiilipohjaiselle polyesterille tai puuvillalle, jonka tuotanto kuluttaa runsaasti vettä. Puupohjaisten kuitujen hyödyntäminen tekstiilien valmistuksessa tarjoaa tähän ratkaisun.
”Kemia on keskeisessä roolissa, kun kehitetään selluloosapohjaiselle kuidulle haluttuja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi lujuutta tai absorptiokykyä. Myös tekstiilien kierrätyksen tehostamisessa kemialla on tärkeä rooli. Kemiralla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää sellu- ja paperiteollisuudesta hankittua kuitukemian osaamista ja asiantuntemusta tekstiiliteollisuuden uusien innovaatioiden luomisessa”, kertoo Satu Ikävalko, Manager R&D, Mikrobiologia & Bioteknologia.
Suomessa teknisten tekstiilien tuotanto on säilynyt vahvana myös viime vuosikymmenet, vaikka vaatetus- ja kodintekstiilien valmistus onkin vähentynyt huippuvuosista.
”VTT:n roolina Telavalue-hankkeessa on muun muassa miettiä kierrätysratkaisuita näille korkealaatuisille, pääosin muovipohjaisista tekokuiduista valmistetuille tekstiilimateriaaleille. Aiemmissa hankkeissa VTT:n muovien kierrätykseen soveltuvia prosesseja onkin jo testattu onnistuneesta teknisten tekstiilien tuotannon sivuvirtoihin. Jatkamme prosessien kehitystä nyt siihen suuntaan, että voisimme hyödyntää myös käytettyjä, likaisia teknisiä tuotteita komposiittien valmistukseen”, toteaa hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Pirjo Heikkilä VTT:ltä.
Turun ammattikorkeakoulu tukee Telavalue-hankkeessa yritysten kiertotaloussiirtymää tutkimalla uusia kiertotalouden liiketoimintalleja, kuten jakamispalveluita, joilla voidaan ratkaista tekstiilien kuluttamiseen liittyviä ongelmia. LAB-ammattikorkeakoulu edistää hankkeessa muun muassa vastuullisten ja pitkäikäisten tekstiilituotteiden kehitystä.
Telavalue on jatkoa aiemmille Telaketju-verkoston hankkeille, joilla on edistetty tekstiilien kiertotalouden syntymistä Suomeen. Telaketju-verkoston onnistumisia on muun muassa Paimiossa vuonna 2021 avattu poistotekstiilien kiertotalouslaitos.
”Suomessa pitkäjänteisesti tehty tutkimus- ja kehitystyö tekstiilien kiertotalouden ympärillä on tunnistettu myös kansainvälisesti. On tärkeää, että tämä työ saa jatkoa nyt, kun tekstiilit on nostettu myös EU-tasolla erityisen huomion kohteeksi. Omalta osalta haluamme tukea koko arvoketjun yhteen kokoavan verkoston toimintaa, sillä tällä on ollut merkittävä rooli tekstiilien kiertotalouden viime vuosien nopeisiin edistysaskeliin Suomessa”, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Levón.
Telavalue on Business Finland Co-Innovation -hanke, joka koostuu kuudesta yritysprojektista sekä julkisesta tutkimushankkeesta, jossa ovat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Julkista tutkimushanketta rahoittaa Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Hankkeen kesto on 1.2.2022–31.1.2024.