Korjaa.se-verkkopalvelu osana yritysten toimintaa

Korjaa.se on maksuton verkkopalvelu, jonka ovat luoneet yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Ekokumppanit Oy. Verkkopalvelun tarkoituksena on tuoda korjauspalvelut lähemmäs asiakkaita sekä pidentää tavaroiden käyttöikää korjaus- sekä huoltopalveluiden avulla. Samalla palvelu tuo esille korjaamisen vaihtoehtona uusien käyttötavaroiden ostamiselle. Näiden toimien kautta verkkopalvelu ehkäisee jätteen syntyä ja edistää kiertotaloutta. Korjaa.se-verkkopalvelun alla toimii yhteensä 630 yritystä, ja Varsinais-Suomen alueella yrityksiä toimii reilu 100.

Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit-tutkimusryhmän harjoittelijat lähettivät kesän 2024 aikana kyselyn Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n alueella toimiville yrityksille, jotka ovat mukana Korjaa.se-palvelussa. Kyselyn lähetettiin ja sen vastaukset analysoitiin osana Baltic2Hand-hanketta. Kyselyn avulla kartoitettiin, kuinka hyödylliseksi yritykset ovat kokeneet palvelun ja miten mukana oleminen on vaikuttanut heidän asiakasmääriinsä ja kiertotalousnäkymiin. Yritysten antamien vastausten perusteella pohdittiin palvelulle kehitysehdotuksia yhdessä Ekokumppanien ja Lounais-Suomen jätehuollon edustajien kanssa.

Kysely toteutettiin luomalla Google Forms-kysely, joka koostui yhteensä kahdeksasta kysymyksestä. Kysely lähetettiin yrityksille heinäkuussa ja elokuussa lähetettiin muistutus kyselyyn vastaamisesta. Yhteensä kysely lähetettiin reilulle 100 yritykselle. Opiskelijat kävivät haastattelemassa muutamaa yritystä myös kasvotusten. Vastausten saamiseen vaikuttivat lomakausi sekä puutteelliset yhteystiedot Korjaa.se palvelussa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 27 yritystä, mikä vastaa noin 28 % kaikista yrityksistä, joille kysely lähetettiin. Kysyttäessä, onko palvelu ollut hyödyllinen, ainoastaan yksi yritys oli täysin samaa mieltä (liila), että verkkopalvelu on ollut hyödyllinen (kuva 2). 59,2 % yrityksistä koki, että palvelusta ei ole ollut juurikaan hyötyä (sininen ja punainen). Toisaalta melkein 40 % vastanneista yrityksistä koki, että palvelusta on ollut jonkin verran hyötyä (oranssi).

Vaikka palvelun idea koetaankin yleisesti hyvänä, vastausta perusteltiin lähes yksipuolisesti sillä, etteivät yritykset osaa sanoa, ovatko asiakkaat löytäneet yrityksen juuri Korjaa.se-verkkopalvelun kautta. Tämä on seurausta asiakkaiden vähäisestä palautteesta tai ei ole tietoa, miten tätä voisi ylipäätään seurata. Vaikka kaikki yritykset eivät kokeneet, että palvelusta olisi ollut merkittävän paljon hyötyä, ei yksikään yritys kuitenkaan kokenut, että verkkopalvelussa mukana oleminen olisi aiheuttanut heille haittaa. Kyselyssä kysyttiin myös palvelun vaikutuksesta yrityksen liikevaihtoon sekä asiakasmääriin, mutta vastaukset mukailivat edellisiä vastauksia, sillä yrityksillä ei ole tietoa mahdollisista vaikutuksista.

Kyselyssä kartoitettiin myös verkkopalvelun vaikutusta yrityksen kiertotalousnäkymiin eli näkyykö kiertotalous esimerkiksi yrityksen markkinoinnissa tai muussa toiminnassa. Suurin osa vastanneista koki, että Korjaa.se-palvelu ei ole erityisesti vaikuttanut kiertotalousnäkymiin, sillä mukana olevien yritysten toiminta on jo valmiiksi kiertotaloutta edistävää ja mainonnassa kiertotalous on näkynyt yrityksen toiminnan mainostamisen kautta.

Viimeiseksi yrityksiltä kysyttiin kehitysehdotuksia Korjaa.se-palvelun kehittämiseen. Lähes kaikki yritykset kokivat, että verkkosivuston markkinointia tulisi lisätä, jotta se tulisi tunnetummaksi kuluttajille. Erityisesti sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa koettiin tärkeäksi mutta myös paperinen mainostus esimerkiksi sanomalehdissä mainittiin. Muita kehitysehdotuksia olivat muun muassa kategorioiden lisäämien, uusien yritysten rekrytoiminen osaksi palvelua, verkkopalvelun käyntikortit yrityksiin sekä tiedon levittäminen koulujen ja ammattiyhdistysten kautta. Lopuksi kyselyn tuloksia ja esille nousseita kehitysehdotuksia käytiin yhdessä läpi yhteistyökumppanien kanssa. Kehitysehdotuksista erityisesti markkinoinnin lisääminen koettiin haastavaksi sen vaatimien resurssien takia.

Emma Jokilammi
energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Turun ammattikorkeakoulu

These materials were created in the Baltic2Hand project which is an Interreg Central Baltic Programme 2021–2027 project that is co-funded by the European Union. Read more about the Baltic2Hand project.