Elinkaariajattelu
Life cycle thinking, life cycle approach
Elinkaariajattelun perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamien ympäristövaikutusten tulee sisältää valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset). Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset eli vaikutukset ”kehdosta hautaan”.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/elinkaariajattelu
Elinkaariarviointi
Life cycle assessment (LCA)
Elinkaariarviointi eli LCA (Life Cycle Assessment) on menetelmä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointiin ja arviointiin. Täydellinen elinkaari käsittää materiaalien hankinnan luonnosta, niiden prosessoinnin ja kuljetuksen sekä tuotteen valmistuksen, jakelun, käytön, uudelleenkäytön, huollon, kierrätyksen ja hylkäämisen.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/tuotesuunnittelu_ja_tuotteet/elinkaariarviointi_jalanjaljet_ja_panostuotosmalli
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14486563.1996.10648348
Hiilijalanjälki
Carbon footprint
Mittari, joka kuvaa tietystä ihmisten toiminnasta aiheutuneiden kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki ilmoitetaan tyypillisesti hiilidioksidiekvivalenttina (esimerkiksi tonneina), mikä tarkoittaa muiden kasvihuonekaasujen osalta sitä määrää hiilidioksidia, jolla on sama vaikutus ilmaston lämpenemiseen kuin kyseisellä kasvihuonekaasun määrällä. Joskus Hiilijalanjäljellä tarkastellaan vain hiilidioksidipäästöjen määrää. Hiilijalanjälkeä lasketaan esimerkiksi valtioille (asukasta kohden), yritykselle, valituille toiminnoille tai tuotteille. Hiilijalanjäljen laskenta on usein käytännössä monimutkainen tehtävä ja tarkan tuloksen saaminen voi olla mahdotonta lähtötietojen puuttuessa. Hiilijalanjäljen laskentaa ja raportointia on pyritty yhtenäistämään ISO 14060 -sarjan standardeilla ja Greenhouse Gas Protocol -standardeilla.
Lähteet:
Wright, L.; Kemp, S.; Williams, I. (2011). “‘Carbon footprinting’: towards a universally accepted definition”. Carbon Management. 2 (1): 61–72. doi:10.4155/CMT.10.39.
https://www.britannica.com/science/carbon-footprint
https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_footprint
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilijalanj%C3%A4lki
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/hiilijalanjalki/
Hiilikädenjälki
Carbon handprint
Mittari, joka kuvaa (uuden) tuotteen, prosessin tai palvelun (tulevaa) ilmastohyötyä verrattuna aiemmin käytössä olleeseen eli paljonko hiilijalanjälki pienenee, kun aiemman sijaan käytetään uutta.
Lähteet:
Kaisa Grönman, Tiina Pajula, Jani Sillman, Maija Leino, Saija Vatanen, Heli Kasurinen, Asta Soininen, Risto Soukka, Carbon handprint – An approach to assess the positive climate impacts of products demonstrated via renewable diesel case, Journal of Cleaner Production, Volume 206,2019,Pages 1059-1072,ISSN 0959-6526, https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.09.233.
https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/22508565/Carbon_Handprint_Guide.pdf
https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/hiilikadenjalki/
Jakamistalous
The sharing economy
Jakamistalous tarkoittaa uutta taloudellista ajattelutapaa, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita, palveluita ja muita hyödykkeitä on tärkeämpää kuin niiden omistaminen. Erilaiset digitaaliset alustat ja applikaatiot mahdollistavat usein jakamistalouden toteuttamista käytännössä.
Lähteet:
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
https://drivinginnovation.ie.edu/how-the-sharing-economy-is-disrupting-business/
Jätehierarkia
Waste hierarchy
Jätehierarkia tarkoittaa niitä vaiheita, joita noudattaen jätteiden syntyä rajoitetaan ja syntyvät jätteet saadaan otetuiksi talteen. Jätelainsäädännön mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä eli jätehierarkiaa. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Vaatimus perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöä yhdenmukaistavaan jätepuitedirektiiviin 2008/98/EY.
Lähteet:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:j%C3%A4tehierarkia
Kestävä kehitys
Sustainable development
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Lähteet:
https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys
Kierrätys
Recycling
Kierrätyksessä vaatteen tai tekstiilin materiaali käytetään hyödyksi uuden tuotteen raaka-aineena käsittelemällä sitä esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti. Kierrätys on prosessi, jolla tuote pelkistetään aina takaisin perusmateriaalitasolleen, jolloin nämä materiaalit voidaan muuttaa uusiksi tuotteiksi. Suomessa kierrätys-termiä käytetään yleisesti myös silloin, kun poistotekstiilituotteita ohjataan uudelleenkäyttöön (esim. vanhojen vaatteiden lahjoitus hyväntekeväisyyteen) tai silloin, kun ostetaan käytettyjä tekstiilejä. Kierrätys-käsite on jäänyt elämään kansankieleen, vaikka edellämainituissa tapauksissa virallinen termi on uudelleenkäyttö tuotteena – ks. termi uudelleenkäyttö.
Lähteet:
https://telaketju.turkuamk.fi/blogi/mita-on-poistotekstiili/
https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/Circulytics-definitions-list.pdf
Kierrätys, jossa materiaali käytetään korkeamman arvon tuotteeseen
Upcycling
Upcycling ei tunne suomenkielistä suoraa vastinetta, vaan englanninkielen sanaa käytetään sujuvana osana suomen kieltä. Upcyclingin ideana on nimensä mukaisesti tuottaa alkuperäistä käyttötarkoitustaan arvoltaan korkeampia tai vähintään samanarvoisia tuotteita. Näin ollen voidaan ajatella, että upcycling on uudelleenvalmistuksen alakäsite, jolla tarkoitetaan valmistusta uudelleenkäytettävästä materiaalista (ks. uudelleenvalmistuksen käsitteen määritelmä). Vaatteiden osalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vanhan verhokankaan hyödyntämistä uusien vaatteiden valmistuksessa. Tällöin voidaan ajatella, että käytetystä/käyttötarkoituksessaan elinkaarensa päätökseen tullut tuote kodintekstiilinä muutetaan arvoltaan korkeampiarvoiseksi tuotteeksi eli uudeksi vaatteeksi. Upcyclingiä käytetään käsitteenä vaatetusteollisuudessa enemmänkin tuotteen suunnittelullisena menetelmänä: esimerkiksi tekstiilijätteestä, kuten tuotannon ylijäämästä tai leikkuupaloista, voidaan valmistaa vaatteita muotoilun keinoin.
Lähteet:
https://static1.squarespace.com/static/582d0d16440243165eb756db/t/5dc999139d94191b9c00e9b9/1573493026339/LEARN_Upcycling_ENG_Nov2019.pdf https://www.weecos.com/fi/blog/mita-upcycling-ja-downcycling-tarkoittavat
Kierrätys, jossa materiaali käytetään matalamman arvon tuotteeseen
Downcycling
Downcyclingillä tarkoitetaan sitä, että alkuperäinen tuote muuntuu kierrätyksen kautta edeltäjäänsä alempiarvoiseksi. Downcyclingissa arvokas tuote muutetaan vähemmän arvokkaaksi materiaaliksi tai siitä otetaan talteen materiaaleja, joita voidaan hyödyntää toisessa tarkoituksessa. Vaateteollisuudessa downcycling tutuimmillaan on esimerkiksi leikkuujätteen hyödyntämistä autoteollisuudessa eristemateriaalina tai öljynimeyttämisrätteinä.
Lähteet:
https://www.weecos.com/fi/blog/mita-upcycling-ja-downcycling-tarkoittavat
Kunnostaminen (jätelaissa uudelleenkäytön valmistelu)
Refurbishment
Tarkoittaa tuotteen palauttamista hyvään toimintakuntoon korvaamalla tai korjaamalla rikkoutuneita tai huonokuntoisia osia ja parantamalla tuotteen ulkonäköä esim. puhdistamalla, maalaamalla tai vaihtamalla kankaita. Kunnostetun tuotteen suorituskyky voi olla huonompi kuin uuden tai udelleenvalmistetun tuotteen.
Lähteet:
Käytöstä poisto
End-of-life
Jätelaki §5d: Jäte, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, ei ole enää jätettä, jos: 1) sitä on määrä käyttää erityisiin tarkoituksiin; 2) sillä on markkinat tai 4) sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.sovellettavien säännösten ja standardien mukainen; ja kysyntää; 3) se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin.
Lähteet:
https://www.ceguide.org/Glossary
Materiaalitehokkuus
Material efficiency
Materiaalitehokkuus tarkoittaa kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen tuottamista mahdollisimman pienillä materiaalipanoksilla. Tuotteen materiaalitehokkuus paranee, kun sama tuote tuotetaan pienemmällä määrällä materiaalia. Samalla säästetään luonnonvaroja ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta.
Lähteet:
Resurssitehokkuus
Resource efficiency
Resurssitehokkuuden lähtökohtana on käyttää maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Se on myös yksi tärkeimmistä keinoista tavoitteessa siirtyä vähähiiliseen ja niukkaresurssiseen talouteen eli vihreään talouteen. Vihreässä taloudessa ympäristö-, talous- ja sosiaalipolitiikat ja innovaatiot mahdollistavat luonnonvaroja tehokkaan käytön yhteiskunnassa. Resurssitehokkuus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön. Resurssitehokkuus laajassa merkityksessään sisältää materiaalin ja energian käytön lisäksi ilman, veden, maan ja maaperän käytön.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus
Sivuvirta
Side stream
Pääasiallisen tuotteen valmistus- tai kierrätysprosessissa syntyviä hyödyntämiskelpoisia sivutuotteita, kuten hukkalämpöä tai materiaalia. Tekstiiilien osalla muun muassa kankaan leikkuun hukkapalat.
Lähteet:
Suljettu kierrätys
Closed-loop recycling
Tuotteen kierrätys niin, että siitä valmistetaan kierrättämällä vastaava tuote uudestaan ja uudestaan. Esimerkiksi käytöstä poistettu vaate kierrätetään, ja saadusta kierrätysmateriaalista valmistetaan uusi vastaava vaate.
Lähteet:
Talteenotto
Recovery
Prosessi, jossa materiaalia, energiaa tai vettä erotellaan jätevirrasta uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten.
Lähteet:
Tuote palveluna
Product as a service
Palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan. Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, jolle tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta.
Lähteet:
sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse
Tuotteen käyttöiän pidentäminen
Product-life extension
Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin Tekstiilituotteen elinikään voidaan vaikuttaa tuotesuunnittelulla ja tuotteiden ikää voidaan lisätä myös uudenlaisilla kiertotalouden liiketoimintamalleilla. Tuoteominaisuudet, jotka pidentävät ajanjaksoa, jonka ajan tuote jatkaa alkuperäisen suunnitellun toiminnan täyttämistä. Käyttöiän pidennystä voidaan toteuttaa tuotteen elinkaaren eri vaiheissa: suunnittelussa, käytössä, korjauksessa ja huollossa. Käyttöiän pidennys voidaan ottaa huomioon suunnittelullisilla seikoilla jo muotoiluprosessin aikana: materiaalivalinnat, tuotemuotoilulliset seikat, kulumisen huomioiminen suunnittelussa jne.
Lähteet:
https://www.ceguide.org/Glossary
sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse
Uudelleenkäyttö
Reuse
Tuotteen tai materiaalin siirtyminen uuden käyttäjän käyttöön alkuperäisessä käyttötarkoituksessa sellaisenaan tai vähäisin muutoksin. Myös käyttäminen uudessa käyttötarkoituksessa sisällytetään usein uudelleenkäyttöön. Englanniksi käytetään tällöin myös repurpose-termiä. Uudelleenkäyttöä sen sijaan ei ole tuoteen kierrättäminen raaka-aineeksi ja uusien tuotteiden valmistus tällaisista kierrätysraaka-aineista. On myös esitetty näkemys, että jätteenä käytöstä poistettu ei tule uudelleenkäyttöön, mutta jätelakiin sisältyy kyllä myös uudelleenkäytön valmistelu. Siinä jäte valmistellaan uudelleenkäyttöä varten esim. tarkistamalla, puhdistamalla tai korjaamalla, sen sijaan että se toimitetaan kierrätykseen.
Lähteet:
https://www.ceguide.org/Glossary
https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/Circulytics-definitions-list.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Reuse
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646
https://outilespyy.com/kierratys-uudelleenkaytto-uusiokaytto-termi/
https://www.kinno.fi/article/kiertotalouden-termit-tutuksi
Uudelleenvalmistus
Remanufacturing
Uudelleenvalmistuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa elinkaarensa päähän tullut tuote tai sen osat valmistetaan uudelleen samaan käyttötarkoitukseen. Kyse ei ole tuotteen korjauksesta tai huoltamisesta, vaan tehtävä keskittyy elinkaarensa päähän tulleiden tuotteiden päivittämistä uusiksi tuotteiksi. Uudelleenvalmistettu tuote voi myös asettua hierarkiassa vanhaa tuotetta ylemmäksi, jos sen ominaisuudet ovat alkuperäisen tuotteen ominaisuuksia parempia. Pääperiaate teollisesta näkökulmasta on valmistaa elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet uudelleen uusille käyttäjille.
Lähteet:
https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/Circulytics-definitions-list.pdf
Vastuullinen
Responsible
Vastuullisuus tarkoittaa, että tuote, materiaali tai toiminta on ympäristön kannalta sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Ympäristövaikutuksissa huomioidaan tuotteen, materiaalin tai toiminnan koko elinkaari. Sosiaalinen vastuullisuus kattaa ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymykset. Taloudelliseen vastuullisuuteen sisältyy muun muassa liiketoiminnan kannattavuudesta, kilpailukyvystä ja tehokkuudesta huolehtiminen, sillä organisaatio ei pysty huolehtimaan ympäristö- ja sosiaalisesta vastuustaan, ellei sen talous ole kunnossa.
Lähteet:
http://vihreatvaatteet.com/faq/mika-on-vastuullinen-vaate/
Telaketju 2 -projektisuunnitelma