RAPORTTEJA JA SELVITYKSIÄ

Tälle sivulle on koottu Telaketjussa tuotettuja raportteja ja selvityksiä. Tutustu myös muihin mielenkiintoisiin raportteihin ja tutkimuksiin, jotka on listattu sivun lopussa.

Lue lisää

Telaketjun raportit ja selvitykset

Telaketju TEM -hankkeen loppuraportti

Raportti kokoaa Telaketju TEM -hankkeen toimenpiteet ja tulokset. Hankkeen tavoitteena oli käynnistää poistotekstiilin jalostuslaitoksen vaiheittainen perustaminen ja investoida pilottivaiheen käsittelylinjastoon.

Poistotekstiilin valtakunnallinen keräys

Julkaisussa käydään läpi, miksi valtakunnallisesti yhtenäinen ja etusijajärjestyksen mukainen poistotekstiilin keräys on tärkeää, miten keräys toteutetaan ja millä aikavälillä sekä miten eri toimijat osallistuvat keräyksen toteuttamiseen.

Telaketju YM -kokeiluhankkeen loppuraportti

Raportissa kuvataan ympäristöministeriön kokeiluhankkeessa eli Telaketju YM -hankkeessa tehdyistä toimenpiteistä ja tuloksista. Hanke keskittyi kuluttajaviestintään, termien ja lainsäädännön selkeyttämiseen ja poistotekstiilin keräyksen ja lajittelun kehittämiseen.

Telaketju: Towards Circularity of Textiles

Telaketjun loppuraportissa esitellään Telaketjun Tekes-projektissa tehtyä työtä täydennettynä myös muiden Telaketjun toimien tuloksilla. Raportissa kuvataan Suomen kiertotalouden ekosysteemi ja esitellään sen kehityskohteet ja visio. Raportissa kuvataan myös kokeilut ja demot, joita tutkimusorganisaatiot ja yritykset ovat projektin aikana tehneet.

Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen

Tekstiilituotteen elinkaaren pidentäminen ja uudelleenkäyttö sellaisenaan ovat poistotekstiilimateriaalin hyödyntämisen kannalta parhaat vaihtoehdot. Kun tekstiili ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, se soveltuu usein kuitenkin kierrätettäväksi. Tässä raportissa selvitetään eri kierrätysprosessien asettamia laatuvaatimuksia materiaaleille, kierrätykseen soveltuvien jakeiden tunnistusta ja lajittelua, kierrätysprosessin vaikutusta materiaaliin, sekä selvitetään kierrätettyyn materiaaliin mahdollisesti jääviä haitallisia kemikaaleja.

Tunnistusteknologiat tekstiilien kierrätyksessä

Materiaalien lajittelu nostaa materiaalin jalostusarvoa, varmistaa sen soveltuvuuden erilaisiin kierrätysprosesseihin ja takaa myös lopputuotteen koostumuksen. Tekstiilijätteen lajittelu materiaalien mukaan käsin on mahdollista mutta hidasta. Käsinlajittelijalle materiaalitunnistukseen soveltuvat käsikäyttöiset FTIR- ja NIR-tekniikkaan perustuvat sensorit. Koneellisella tunnistuksella tekstiilijätteen lajittelu tehostuu ja kapasiteetti kasvaa. Automatisoiduissa lajittelulinjastoissa materiaalin tunnistukseen käytetään lähinnä NIR-teknologiaa, jonka etuna on nopea ja ainetta tuhoamaton analyysi materiaalikoostumuksesta ilman kontaktia materiaaliin. Raportissa on kartoitettu myös tekoälyn, konenäön ja erilaisten tunnisteisiin perustuvien merkkaustapojen (RFID, viivakoodi) soveltuvuutta tunnistusmenetelmäksi.

Tekstiilikierrätyksen prosessien kustannusmallinnus

Tällä hetkellä suurin osa poistotekstiilistä päätyy sekajätteeksi. Tavoitteena on, että merkittävä osa tästä sekajätteeseen päätyvästä poistotekstiilistä saadaan jatkossa kierrätettyä uusioraaka-aineeksi. Prosessi- ja kustannusmallinnuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja tekstiilien kierrätykselle on, mitkä olisivat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot, ja mitä kierrätetyn uusioraaka-aineen kilohinnaksi tulisi.

Tekstiilit varmasti kiertoon – Haasteet ja riskien hallinta tekstiilien kierrätyksessä

Telaketjun riskien hallinnan raporttiin on koottu jäsennelty kokonaiskuva tunnetuista erityyppisistä haasteista ja riskeistä. Tämä riskitieto auttaa tekstiilien kierrätystoimintaan mukaan tulevia ja alalla jo mukana oleviakin toimijoita ennakoimaan ja varautumaan haasteisiin, jotka heitä odottavat

Vastuullisuus julkisissa tekstiilihankinnoissa

Telaketjussa tehdyssä selvityksessä pureudutaan vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin. Miksi yrityksen kannattaa ottaa vastuullisuus huomioon?

Konenäön käyttö tekstiilien rakenteen tunnistamisessa

Selvityksessä tutkittiin konenäköjärjestelmien soveltuvuutta tekstiilien rakenteen tunnistamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millä
tunnistustekniikalla tai -tekniikoilla saataisiin koneellisesti tunnistettua kuluttajapoistotekstiilien rakenne ja lajiteltua ne rakenteen mukaan. Projektissa keskityttiin erottelemaan toisistaan kudotut kankaat ja neulokset.

 


 

Muut raportit ja selvitykset

Textilåtervinningens utmaningar och möjligheter i Finland – fokus på insamling och sortering

Syftet med avhandlingen är att studera utmaningarna och möjligheterna med textilåtervinningen med tyngdpunkten på insamlingen och sorteringen samt hur utmaningarna kan överkommas.

Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä 

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten välistä yhteistyötä kiertotalouden ekosysteemeissä selvittämällä, mitkä tekijät mahdollistavat yritysten välisen yhteistyön kiertotalouden ekosysteemeissä, ja miten tämän yhteistyön seurauksia voidaan jäsentää. Tutkimuksessa ovat mukana Pure Waste ja Lounais-Suomen Jätehuolto Telaketju-ekosysteemistä

Towards a circular textile ecosystem: Drivers and barriers of national textile circulation

The aim of the thesis was to explore the current status of Finnish textile circulation ecosystem – the community of actors whose operations involve circular economy of textiles – and the drivers and barriers of national textile circulation.

Technical monitoring on optical sorting and textile recognition technologies at a European level

The study was carried out by Terra to establish a state of the art on technologies used for textile recognition
and sorting and to list the projects and development in progress in this area in Europe and consolidate feedback.

Kiertotalouden kärjessä II – Ratkaisuja tekstiilien kiertoon

Suomen tekstiili ja muoti ry:n julkaisussa suomalaiset tekstiili- ja muotialan yritykset kertovat, miten materiaalit ja tuotteet voidaan säilyttää mahdollisimman pitkään kierrossa uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien avulla.

A new textiles economy: redesigning fashion’s future

Ellen MacArthur Foundationin raportti muodin tulevaisuudesta. Tavoitteena suunnitella vaateteollisuus, jossa kiertotalouden ja vastuullisen toiminnan periaatteet otetaan huomioon ja siten muuttaa käsitystä siitä, miten vaatteet tuotetaan, myydään ja käytetään (ja kierrätetään). Raportin mukaan nykyinen vaateteollisuus ei ota huomioon ympäristöä, raaka-aineita tai työntekijöiden hyvinvointia vaadittavalla tavalla. Vaatteiden elinaika on lyhentynyt ja suuri osa vaatteista päätyy käytön jälkeen roskikseen, vain noin 1 % käytetystä tekstiilistä kierrätetään. Näin ollen syntyy suuri kysyntä raaka-aineille, jotka kuluttavat ympäristöä. Tulisi luoda järjestelmä, jossa mikään raaka-aine ei päädy käytön jälkeen jätteeksi. Raportti listaa keinoja, joiden avulla teollisuus voisi parantaa tuotanto-, kulutus- ja kierrätysprosessia.

Textile-to-textile recycling: Ten Nordic brands that are leading the way sekä Stimulating Textile-to-Textile Recycling

Kaksi pohjoismaisen ministerineuvoston julkaisua, pohjoismaiden johtavista kierrätystekstiilibrändistä sekä tekstiilien kierrätyksestä.

Kiertovillasta kasvuun : Villan kierrätyksen ja kierrätysvillatuotteiden toimitusketju ja liiketoimintamahdollisuudet

Kotimainen Metropolia ammattikorkeakoulun Kiertovillasta kasvuun -hankkeen loppuraportti:

Valuing Our Clothes: the cost of UK fashion

Raportti keskittyy Iso-Britannian vaateteollisuuden ympäristövaikutuksiin. Päivittää SCAP:n (Sustainable Clothing Action Plan) prosessia ja tähänastisia saavutuksia ja pohtii, miten SCAP-tavoitteisiin päästään. Raportin keskiössä on vaatteiden kulutus Iso-Britanniassa, kulutuskäyttäytyminen ja vaateteolliuuden ympäristövaikutukset.

Model of circular business ecosystem for textiles

Uuden kiertotalouteen perustuvan tekstiilien ekosysteemin mallintaminen. Malli tähtää suljettuun kiertoon, jonka keskiössä uusiokäyttö ja kierrätys. Samantyyppinen neliosainen malli kuin Ellen MacArthur Foundationilla.

Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilijätteen kierrätyksessä

Raportti esittelee Texjäte-hankkeen kuluttajakyselyn tulokset. Texjäte-hanke selvitti mahdollisuuksia tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi. Hanke selvitti tekstiilijätteen määrää ja laatua sekä tekstiilijätteen hyödyntämisvaihtoehtoja ja niiden ympäristö-, kustannus- ja sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi arvioi tekstiilien kierrätyksen lisäämiseen kannustavia ohjauskeinoja ja edisti kierrätystä tukevaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.

Tekstiilien kierrätykseen ja poistoon liittyvistä väittämistä yksimielisimmin oltiin samaa mieltä siitä, että poistetaan käyttökelpoiset vaatteet kiertoon, että joku muu voi käyttää niitä. Kaikilta käyttökelpoisia vaatteita ei juuri jää, vaan he ilmoittivat käyttävänsä vaatteet loppuun omassa käytössään. Lisäksi osa käyttää ja kierrättää vaatteet ja kodintekstiilit niin tehokkaasti kuin mahdollista, mitä korostaa se, että yli puolet hyödyntävät mahdollisimman suuren osan käyttökelvottomiksi menneistä vaatteista ja kodintekstiileistä muussa käytössä  ja materiaalina. Tämän kyselyn perusteella tavanomaisin vaatteiden ja kodintekstiilien poiston syy oli se, että vaate oli kulunut rikki. Yhteistä vaatteiden poistossa oli, että pääasiassa ne toimitetaan hyväntekeväisyyteen.

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa

Texjäte-hankkeen tulosten perusteella on ympäristövaikutusten vähentämiseksi syytä pyrkiä nykytilanteen muuttamiseen tekstiilien uudelleenkäyttöä ja tekstiilijätteen kierrätystä lisäämällä. Tekstiilijätteen kierrätystä tulee lisätä erityisesti kemiallisen kierrätyksen avulla. Lisäksi kotimaista uudelleenkäyttöä on syytä kasvattaa nykytilanteesta. Näillä tulee pyrkiä neitseelliseen materiaaliin perustuvan tuotannon vähenemiseen. Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen ensisijaisena edellytyksenä ovat liiketaloudellisesti kannattavat teknologiat. Kierrätysmateriaalista valmistetulle tekstiilille tulee olla kysyntää, jota voidaan vauhdittaa esim. julkisiin hankintoihin sisällytettävillä kriteereillä kierrätysmateriaalin käytöstä hankittavissa tekstiileissä. Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Lajittelun ja muun tekstiileille ja tekstiilijätteille tarvittavan jatkotyön helpottamiseksi olisi järkevää pitää edelleen erillään uudelleenkäyttöön soveltuva tekstiili ja sen rinnalle pystyttää keräys tekstiilijätteelle.