Value chains for sustainable production, use and cycles of Textiles (Telavalue)
Telavalue BF -hankkeen visiona oli ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyys- ja jäteongelmat kiertotalouden avulla. Telavalue oli Business Finland Co-Innovation-hanke, joka koostui julkisestatutkimushankkeesta sekä kuudesta yritysprojektista.
Julkisen tutkimushankkeen päätavoitteena oli
- tukea ja rakentaa arvoketjuja kestävää tekstiilien tuotantoa, käyttöä ja kiertokulkuja varten
- yhdistää kierrätetyt ja uudet biopohjaiset kuidut kestävän suomalaisen tekstiilituotannon perustaksi
- varmistaa tehokas tuotteiden käyttö kiertotalouden suunnittelun ja uusien liiketoimintamallien avulla
- varmistaa tehokas tekstiilimateriaalien käyttö erilaisten tekstiilijakeiden kierrätyksellä huomioiden niin kotitalouksien ja yrityksienkin jätteen mukaan lukien tekniset tekstiilit.
Hankkeen teemoja olivat muun muassa vastuullinen ja kiertotaloudenmukainen tekstiililiiketoiminta, biopohjaisten ja kierrätyskuitujen soveltaminen tekstiilituotteisiin, uudet kiertotalouden liiketoimintamallit ja tekstiilimateriaalien kierto.
Julkisessa tutkimushankkeessa olivat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu, ja tutkimushanketta rahoitti Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Hanke alkoi helmikuussa 2022 ja päättyi heinäkuussa 2024.
Telavalue-hanke linkittyi Telaketjun aiempiin hankkeisiin ja ExpandFibre-ekosysteemiin
Baltic2Hand
Baltic2Hand edistää tekstiilien uudelleenkäyttöä ja vähentää tekstiilijätettä luomalla uusia liiketoimintamalleja käytettyjen vaatteiden toimijoille.
Tekstiilien tehottoman hyödyntämisen suurin syy on tekstiili- ja muotiteollisuuden haasteet toteuttaa kiertotaloutta, näin ollen tuottaen tekstiilijätteen ylijäämää. Erityisesti keskisen Itämeren alueella tekstiilijätettä kuljetetaan Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin ja muualle hyödynnettäväksi, myös yli maiden todellisen tarpeen.
Baltic2Hand-projekti kehittää tekstiilien uudelleenkäyttöä ja siten vähentää tekstiilijätteen määrää parantamalla käytettyjen vaatteiden toimijoiden liiketoimintamalleja sekä rohkaisemalla yrityksiä lisäämään käytettyjen vaatteiden tai niistä tehtyjen tuotteiden osuutta tuotevalikoimassaan. Lisäksi hanke pyrkii lisäämään kuluttajien valmiuksia olla osana uudelleenkäytön markkinoita sekä kuluttajina että myyjinä.
Tutustu kaikkiin Telaketju-kokonaisuuden hankkeisiin
PaaS Pilots – Product as a Service pilots
PaaS Pilots – Product as a Service pilots -hankkeessa selvitetään, mitkä ominaisuudet tekevät tuote palveluna -mallista houkuttelevan kuluttajille ja minkälaisia haasteita ominaisuuksien käyttöönottoon liittyy. Tuote palveluna -malli on yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista: myymisen sijaan yritys esimerkiksi vuokraa tuotteen asiakkaalle, jolloin asiakas vapautuu tuotteen omistamiseen liittyvistä vastuista, kuten ylläpidosta ja huollosta.
Hankkeessa tehtävä selvitys perustuu aiemmin tuotettuun tietoon tuote palveluna -malleista sekä kahteen hankkeen aikana tehtävään pilottiin. Pilotit ovat esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat ottaa uudet palvelumallit käyttöönsä. Kiinnostavia näkökulmia ovat esimerkiksi hinta, helppous, vastuullisuus ja muut asiakkaan arvot sekä se, miten ne otetaan huomioon tuote- ja palvelumuotoilussa. Hankkeen tulokset dokumentoidaan ja julkaistaan avoimesti englannin kielellä, mutta tuloksista julkaistaan myös suomenkielisiä yhteenvetoja.
Hankkeessa olivat mukana VTT, Turun ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke alkoi syyskuussa 2021 ja jatkui kesäkuuhun 2022.
Projektin tuloksia: Heinonen, E., Kalliomäki, H., Petänen, P. et al. (2023): Opas tuote palveluna -liiketoimintamallin kehittämiseen, ja englanniksi: Heinonen, E., Kalliomäki, H., Petänen, P. et al. (2022): Guide for developing Product as a Service business.
Telaketju 2 BF -hanke
Telaketju 2 BF -hanke Liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta sisälsi niin materiaalitehokkuuteen ja tekstiilien elinkaaren pidentämiseen tähtäävät uudentyyppiset kiertotalouden liiketoimintamallit kuin kierrätysliiketoiminnan.
Hankkeessa tutkittiin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja hankittiin työkaluja kiertotalousratkaisuista viestimiseen yrityksien arvoverkostoissa. Siinä selvitettiin tuotesuunnittelun vaikutusta tuotteen ikään ja kierrätettävyyteen sekä tuotetiedon soveltamista kiertotaloudessa. Kierrätyksen osalta kehitystyötä tehtiin keräyksen ja esilajittelun konseptoinnissa, tekstiilien tunnistamisessa ja lajittelussa ja lisäksi työstettiin kierrätysmateriaalin luokittelua standardointia varten. Vastuullisuutta edistettiin ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kannalta.
Hankkeen osallistujat edustivat laajasti erilaisia toimijoita, jotka pystyivät yhteistyössä erilaisiin nopeisiin kiertotalouskokeiluihin sekä prosessointi- ja tuotedemoihin mahdollisimman laajasti mallintaen tulevia kierrätyksen arvoketjuja. Tekstiilien kiertotalousratkaisujen liiketoimintaedellytyksien olennaisena osana oli kuluttajien osallistaminen, mihin pyrittiin niin kuluttajatutkimuksen kuin kuluttajille suunnatun viestinnän avulla. Liiketoimintaedellytyksiä parannettiin tukemalla sekä ekosysteemin muodostumista että jatkotutkimustarpeita.
Telaketju 2 BF -hanke koostui yrityksien kehitysprojekteista sekä VTT:n, Turku AMK:n ja LAB-ammattikorkeakoulun suorittamasta julkisesta tutkimuksesta, jonka rahoittajina olivat Business Finland sekä yli 20 yritystä ja muuta organisaatiota. Telaketju 2 BF -hanke alkoi toukokuussa 2019 ja päättyi huhtikuussa 2021.
Tutkimusorganisaatiot: VTT, Turun AMK ja LAB-ammattikorkeakoulu
Yritykset, joilla oli oma hanke: Lounais-Suomen Jätehuolto, Pure Waste Textiles, Touchpoint ja Image Wear
Yrityksen ja organisaatiot, jotka osallistuivat BF-hankkeen rahoittamiseen: Valmet, Reima, Lounais-Suomen Jätehuolto, Freudenberg, BlackModa, Infinited Fibre Company, Suomen Tekstiili ja Muoti, Suonpää Yhtiöt, Porin Villa ja Peite, Globe Hope, Nosh Company, Paptic, Fida, Partex Paja, PK-seudun kierrätyskeskus, Sideflow, Kehräämö Mustalammas, Aijuu, Vaatepuu, Painovoima ry, Verstas247, Mirka ja Topper Uniform
Telaketju TEM
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myönsi kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin suunnattua tukea Lounais-Suomen Jätehuoltolaitokselle (LSJH) poistotekstiilin jalostuslaitoshankkeen käynnistämiseen. Laitoksen toteutus oli tarkoitus käynnistää vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen toteutusta varten hankkeessa etsittiin tiloja Turusta. Hankkeen saamalla tuella oli mahdollista hankkia Suomeen laitekantaa, jolla poistotekstiili saadaan käsiteltyä ja myöhemmin jalostettua yritysten tarpeisiin kotimaahan sekä kansainvälisille markkinoille. Hankkeen kokonaisbudjetti oli investointien osalta 300 000 euroa ja kehittämistyön osalta toiset 300 000 euroa. Rahoittajina hankkeella olivat lisäksi lähes kaikki Suomen kuntien jätelaitokset, sillä jalostuslaitoksessa on tarkoitus käsitellä tulevaisuudessa kaikkien suomalaisten poistotekstiilejä. Kehitystyöllä jätelaitokset valmistautuivat samalla poistotekstiiliä koskevaan EU:n jätedirektiivin muutokseen, jonka mukaan tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.
Hanke alkoi elokuussa 2018 ja kesti kaksi vuotta. Hanke mahdollisti poistotekstiilin jalostuslaitoksen pilotin käynnistämisen ja myöhempien vaiheiden suunnittelun. Pilotti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kotimaisten tekstiilin hyödyntäjien kanssa.
Koordinointi: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Sini Ilmonen
Ohjausryhmä: Suomen Kiertovoima KIVO ja jäsenlaitokset, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Tekstiili & Muoti ry
Telaketju Tekes
Telaketjun Tekes-hankkeen painopisteenä olivat arvoketjun eri vaiheiden prosessien kehittäminen sekä uusien hyödyntäjien ja hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. Osallistuvien yrityksien yhteisenä tavoitteena oli edesauttaa tekstiilien kiertoa ja tuottaa samalla lisäarvoa omaan toimintaan sekä luoda uutta liiketoimintaa.
Tavoitellut liiketoimintamahdollisuudet perustuivat pääasiassa tekstiilien materiaalikierrätyksen eri vaiheisiin ja kiertotalouden palveluliiketoimintakonsepteihin. Telaketjun Tekes-hanke koostui yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteista sekä niitä tukemaan suunnitellusta julkisesta hankkeesta, jossa tutkimuspartnereina olivat VTT ja Turun ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä työllä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa tekstiilikierrätyksen riskejä ja mahdollisuuksia, eri materiaalijakeiden ympäristökuormitusta ja erilaisten tekniikoiden soveltuvuutta poistotekstiilimateriaaleille sekä mallinnettiin tekstiilikierrätyskokonaisuuden liiketaloudellisia mahdollisuuksia Suomessa.
Tekes-hanke kesti syyskuun 2018 loppuun. Tutkimushankkeen tulokset ovat julkisia. Yritysten edustajat, rahoittajat ja tutkimusorganisaatiot muodostivat yhdessä johtoryhmän.
Tutkimusorganisaatiot: VTT, Turun AMK ja Lahden AMK
Yritykset, joilla oli oma Tekes-hanke: Pure Waste Textiles, Touchpoint, Soften, Recci, Tramel ja Remeo
Muuten yhteistyössä mukana olleet yritykset: Paptic, MJV Sähkö, Ilmakunnas, Finlayson, Lounais-Suomen Jätehuolto, SOL Pesulapalvelut, Infinited Fibre Company, Suominen, Globe Hope ja Familon
Telaketju YM
Keräyksen ja lajittelun kokeiluhankkeen tavoitteena oli kehittää Suomeen kattava poistotekstiilin keräys- ja lajittelujärjestelmä sekä nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta tehostamalla poistotekstiilin prosessointia kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten. Alueellisten kokeilujen avulla pyrittiin löytämään parhaat ratkaisut Telaketjun eri vaiheisiin keskittyen tekstiilijätteen keräämiseen, lajitteluun ja prosessointiin.
Kokeiluhanke vastasi olennaisiin poistotekstiilin keräykseen ja lajitteluun liittyviin haasteisiin ja tuki hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja niiden levittämistä valtakunnallisesti. Tavoitteena oli, että kehitettävien ratkaisujen myötä Suomi saa vientituotteiksi niin kierrätyksen kokonaiskonseptin kuin suomalaista teknologiaa ja robotiikkaa sekä uusia lopputuotteita ja tekstiiliraaka-aineita.
Kokeiluhanke kesti vuoden 2018 loppuun, ja sen kaikki tulokset ovat julkisia. Rahoittajat ja kokeilujen koordinaattorit muodostivat johtoryhmän. Hanke muodostui kolmesta kokeilusta.
Rahoittajina: Ympäristöministeriö, Suomen Kiertovoima KIVO, Lännen tekstiilihuolto, Turun kaupunki, Ekokem, Suomen Tekstiili & Muoti ry sekä kokeilujen osalliset omarahoituksella.
Ensimmäisessä kokeilussa kehitettiin kolmea kokonaisuutta, joista ensimmäinen pureutui viestintään ja tekstiilikierrätyksessä käytettävän termistön ja lainsäädännön selkiyttämiseen. Viestinnässä tärkeimpänä kohderyhmänä olivat kuluttajat, ja kokeilussa luotiin somestrategia sekä kuluttajien näkökulmia avaava blogisarja. Viestinnän asiantuntijana toimi Valonia, Turussa toimiva kestävän kehityksen ja energia-asioidenasiantuntija- ja palveluorganisaatio. Termistön ja lainsäädännön selvittäminen oli Suomen Ympäristökeskuksen vastuulla. Tarkoituksena oli tuottaa selkeät ohjeet tekstiiliä kerääville organisaatioille ja yrityksille. Molempia tehtäviä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Telaketjun Tekes-kokonaisuuden kanssa.
Koordinoi: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Sini Ilmonen.
Mukana Valonia, Syke ja Turun ammattikorkeakoulu.
Toisessa kokeilussa selvitettiin syntypaikkalajittelun mahdollisuuksia ja tutkittiin viestinnän ja neuvonnan vaikuttavuutta asukkaiden kierrätyskäyttäytymiseen. Turussa järjestettiin muutaman asuinalueen kokoinen keräys, jossa poistotekstiiliä oli mahdollista tudoa oman kerrostalon pihalle, UFF:n lajittelupisteen viereen, asukkaiden yhteiseen jätepisteeseen tai kauppakeskuksen yhteyteen. Lajittelussa tutkittiin, kuinka paljon keräysastioihin laitettiin myyntikuntoista tekstiiliä, joka oikeastaan kuuluisi hyväntekeväisyysjärjestöjen laatikoihin. Lisäksi selvitettiin materiaalikiertoon sopivaa poistotekstiilin määrää ja laatua, sekä toisaalta keräykseen kuulumattomien asioiden, kuten patjojen, kirjojen, työkalujen ja joulukoristeiden, määrää. Keräysvälinekokeilua tehtiin myös Rauman jätehuollon ja Itä-Uudenmaan Rosk’n’rollin kanssa.
Koordinoi: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Miia Jylhä.
Mukana UFF, Ekopartnerit ja Akseli kiinteistöpalvelut.
Kolmannessa kokeilussa kartoitettiin tekstiililajittelijan koulutuksen mahdollisuutta Suomessa. Kokeilussa oli mukana erilaisia tekstiililajittelua tekeviä tahoja. Telakoulu-nimellä kulkevassa kokeilussa pilotoitiin tekstiililajittelijan koulutusta ja tutkittiin käsinlajittelun osuutta ja merkittävyyttä poistotekstiilin esikäsittelyssä. Telakoulussa kartoitettiin myös tekstiililajittelun opinnollistamista toisen asteen oppilaitoksissa. Turun ammattikorkeakoulu oli mukana kaikissa kokeiluissa avustamassa tarpeen mukaan ja linkittämässä toimintaa Tekes-kokonaisuuteen.
Koordinoi: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Pia Engström, Helsinki. Mukana Fida International, Pirkanmaan kierrätys- ja työtoiminta ry:n Nextiili-paja ja Turun seudun TST ry:n Texvex-paja.
Telaketju AIKO
Varsinais-Suomen Liiton Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) myöntämä AIKO-rahoitus tuki kotimaisen poistotekstiilin jalostuslaitoksen ensimmäisen vaiheen toteutusta Varsinais-Suomeen sekä myöhempien vaiheiden suunnittelua. AIKO-rahoitus mahdollisti poistotekstiilijalosteiden markkinakartoituksen sekä laitoksen liiketoimintasuunnitelman laatimisen. Hankkeesta saatiin tukea laadukkaan lajittelun kehittämiseen siten, että jalostettavat materiaalit saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan poistotekstiiliä hyödyntävien yritysten tarpeita. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 73 000 euroa. Vuoden mittainen hanke käynnistyi toukokuun 2018 aikana.
Jalostuslaitosta kehitettiin Varsinais-Suomessa tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen Telaketju-verkoston ja poistotekstiiliä hyödyntävien yritysten kanssa. Telaketju-verkoston aiemmissa hankkeissa on kehitetty poistotekstiilin keräystä, lajittelua sekä kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja laajan valtakunnallisen yhteistyön voimin. Seuraava askel on poistotekstiilin jalostuslaitos, joka tarjoaa teollisuudelle kotimaassa jalostettuja raaka-aineita uusien kierrätystuotteiden kehittämiseen.
Koordinointi: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Sini Ilmonen.
Ohjausryhmä: Suomen Kiertovoima KIVO ja jäsenlaitokset, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Tekstiili & Muoti ry