Poistotekstiilien jalostuslaitoksen peruskivi muurattiin – yhteistyön hedelmät alkavat kypsyä
Hymy oli herkässä, kun Pohjoismaiden ensimmäisen laajamittaisen poistotekstiilien jalostuslaitoksen peruskivi muurattiin Paimiossa 18.8.2020. Tuota symbolista hetkeä varten on tehty hartiavoimin töitä – yhdessä, yhteiseen päämäärään uskoen.
Rester Oy:n rakennuttaman sekä yritysten että kotitalouksien poistotekstiiliä käsittelevän laitoksen toiminta käynnistyy helmikuussa 2021. Jalostuslaitos on iso harppaus kohti kestävämpää tekstiilien kiertoa. Samalla se on myös yksi konkreettinen esimerkki Telaketju-verkoston saavutuksista. Verkosto on ennakkoluulottomasti ja avoimella yhteistyöllä lähtenyt edistämään tekstiilien kiertoa Suomessa, ja työn hedelmät alkavat nyt kypsyä.
Ensimmäiset hahmotelmat kansallisesta tekstiilinkeräyksestä tehtiin jo Tekstiili 2.0 -hankkeen aikana vuonna 2016. Visiot ovat tarkentuneet vuosien aikana, ja unelmat ovat vaihtuneet konkreettiseen työhön, kuten kaavoituksiin, laskutoimituksiin – ja peruskiven muuraukseen.
– Se, että olemme nyt tässä pisteessä, on vaatinut oikeiden ihmisten kohtaamista sekä paljon työtä, tutkimusta, kokeiluja ja riskinottoa. Poistotekstiilin jalostuslaitoksen momentum on nyt, kun regulaatio ja ihmisten tietoisuus iskee ja kovaa, projektipäällikkö Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta toteaa.
Laitoksessa voidaan käsitellä 10 prosenttia tekstiilijätteestä
Rester Oy jalostaa noin 3000 neliön jalostuslaitoksessa yrityksen poistotekstiiliä. Vuokralaiseksi samaan kiinteistöön tuleva Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.
Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä.
– Jalostuslaitos aloittaa tekstiilien kiertotalouden uuden aikakauden Suomessa. Olemme käynnistämässä systeemimuutosta alan edelläkävijöinä Skandinaviassa. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään. Ja miksi edes pitäisi, kun kierrätyskelpoista materiaalia on niin paljon käytettävissä, kertoo Rester Oy:n hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko.
Rester Oy:n pääomistajan, työvaatetoimittaja Touchpointin näkökulmasta katsottuna kiertotalouslaitos on paitsi resurssiviisautta, myös välttämätöntä vastuullisen työvaatemalliston kokonaiselinkaaren näkökulmasta.
– Lokaalin ratkaisun saaminen globaaliin ongelmaan on valtava harppaus oikeaan suuntaan ja nostaa koko Suomen profiilia kiertotalouden edelläkävijänä, Luukko jatkaa.
Täyden mittakaavan jalostuslaitos tulossa
Lounais-Suomen Jätehuolto käsittelee Paimiossa omalla pilottilinjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Kuluttajien poistotekstiilit ovat kuitenkin materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen.
Ennen käsittelyä poistotekstiilit lajitellaan materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.
– Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.