Vaatteen käyttöiän tutkiminen avaa ovia vastuullisen kuluttamisen ymmärrykseen
Teksti julkaistu aiemmin LAB Focus -blogissa
Muodin kulutuksen vastuullisuudesta puhuttaessa korostuu usein ajatus siitä, että vaatteiden pitkäikäisyys ja käyttökertojen määrä on lopulta kaikkein vastuullisin kulutusteko. Ellen MacArthurin mukaan tekstiili- ja vaateteollisuuden kasvihuonepäästöt laskisivat lähes 45 %, mikäli vaatteiden käyttökerrat tuplattaisiin (Ellen MacArthur 2017). Kuluttajan näkökulmasta vastuullisin vaatekappale löytyy siis jo omasta vaatekaapista.
Siihen nähden, että kuluttamisen hidastamisen tiedetään olevan vastuullisuuden ytimessä, on vaatteiden käyttöikää tutkittu verrattain vähän. Tutkimus vaatteiden käyttöiästä on haasteellista, sillä vaatteisiin liittyy työlään teknisen käyttö- ja pesukertojen laskemisen lisäksi useita emotionaalisia näkökulmia, joita voi olla jopa mahdotonta tutkia (Ruokamo 2022). Tutkimusmenetelmiä vaatteen käyttövaiheen tutkimiseen kuitenkin on, ja niiden avulla voidaan kerätä tietoa kaikkien vastaajan vaatekaapissa olevien vaatteiden käytöstä. Tällaiset koko vaatekaapin sisältöön ulottuvat menetelmät (engl. Wardrobe studies ja Wardrobe surveys) ovat kalliita ja aikaa vieviä, mutta ne mahdollistavat kvantitatiivisen analyysin teon (Klepp et al. 2020).
Hinta vaatteen käyttökertaa kohden auttaa kuluttajaa ymmärtämään vaatteidensa pitkäikäisyyttä ja satsaamaan laatuun
Vaikka vaatteen pitkäikäisyys ja korkea hinta eivät aina kulje käsikädessä, on laadukkaiden ja aikaa kestävien vaatteiden ostaminen yksi keino pidentää vaatteen käyttöikää. Olof Hoverfält on kehittänyt järjestelmän, jolla hän laskee kaikkien vaatteidensa hinnan käyttökertaa kohden. Kaikille avoimella The Wardrobe Diary Project -sivustollaan Hoverfält on vuodesta 2018 asti listannut jokaisen omistamansa vaatekappaleen ja laskenut niille hinnan käyttökertoja kohden. (Hoverfält 2018–2024)
Voglia julkaisi syksyllä 2023 verkkokaupassaan ominaisuuden, jossa asiakas voi laskurin avulla laskea ostamansa tuotteen hinnan käyttökertoja kohden. Laskuri sai alkunsa LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin Digital & Sustainable Fashion Showroom -hankkeessa. Laskurin tavoitteena on perustella vaatteen pitkäikäisyyttä ja laatua suhteessa sen hintaan kilpaillussa verkkokauppaympäristössä.
Kuluttajien toiveet vaatteiden käyttöiästä ovat ristiriidassa odotusten kanssa
Telavalue-hankkeessa (2022–2024) tutkittiin vaatteiden käyttöikää tekemällä kuluttajakysely, johon saatiin vastauksia suomalaisilta, ruotsalaisilta, tanskalaisilta ja hollantilaisilta vastaajilta. Vastaajia oli 1200. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa kuluttajien odotuksista, toiveista ja kokemuksista vaatteiden pitkäikäisyyteen. Kuluttajakyselyn tulosten mukaan vaatetyyppi vaikuttaa merkittävimmin siihen, kuinka kauan sen odotetaan kestävän. Vastauksissa korostui, että vaatteiden haluttiin kestävän pidempään kuin niiden odotettiin kestävän.
Tutkimus tarjosi näkemystä siihen, että vaatteen käytön tutkimisessa vaatekategoria, materiaali ja käyttötarkoitukset vaikuttavat olennaisesti kokemukseen, odotuksiin ja toiveisiin vaatteen pitkäikäisyydestä.Vaikka tällaisen kyselytutkimuksen teko on tehokkaampaa kuin yksityiskohtaisemman Wardrobe surveyn, edellyttäisi käytön tutkiminen tarkempaa dataa pesutiheydestä sekä vaatteiden käyttöön ja huoltoon liittyvien emotionaalisten tekijöiden selvittämistä. Vaatteen käytön tutkiminen edesauttaisi esimerkiksi suunnittelijoita ja yrityksiä kohdentamaan valikoimaansa käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti.
Kirjoittaja
Annariina Ruokamo on vaatesuunnittelija (TaM) ja työskentelee TKI-asiantuntijana ja LAB-ammattikorkeakoulussa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotaloutta ja vastuullisuutta edistävissä hankkeissa. Annariina on työskennellyt valtakunnallisissa Telaketju 2 ja Telavalue -hankkeissa vuodesta 2019 kiertotalouden mukaisen suunnittelun asiantuntijana.
Lähteet
Hoverfält, O. 2018–2024. The wardrobe Diary Project. Viitattu 12.4.2024.