Kiertotalous on matka, jolle kannattaa lähteä

EU:ssa tuotetaan vuosittain noin 12 kiloa tekstiilijätettä henkilöä kohden. On siksi tärkeää siirtyä kohti kiertotalouden malleja, jotta tekstiilien elinkaarta saataisiin pidennettyä.

Baltic2Hand-projekti keskittyy tekstiiliteollisuuteen, ja sen tavoitteena on erityisesti parantaa tekstiilien uudelleenkäyttöä ja vähentää tekstiilijätettä Itämeren alueella. Yhtenä osana projektia tarjotaan sarja Train the Trainer -sessioita projektitiimin jäsenille. Nämä opetussessiot keskittyvät eri aiheisiin, ja tavoitteena on tarjota tietoa ja käytännön taitoja, joita tarvitaan projektin päämäärien saavuttamiseksi.

Kaksi Train the Trainer -sessioista keskittyi kiertotalousaiheisiin, ja niiden järjestäjänä oli suomalainen start-up -yritys Double Round Oy, joka auttaa yrityksiä ja järjestöjä löytämään uusia mahdollisuuksia kiertotalouden parissa. Sessiot pidettiin kahtena erillisenä kertana, ja niissä käsiteltiin sekä kiertotalouden periaatteita että kiertotalouden periaatteiden käytännön soveltamista.

Avainkohtia kiertotaloutta koskevasta Train the Trainer -opetussessiosta:

Nykyistä pikamuotia ei ole suunniteltu kestämään aikaa tai käyttöä. Usein suuret pikamuotibrändit riistävät työntekijöitään – palkat ovat matalia, työolot turvattomia ja käytössä on pakkotyövoimaa. Monilla pikamuotibrändeillä on puutteita läpinäkyvyydessä, jolloin tieto tuotantoketjusta on ainakin osittain piilotettu. Kun tuotteen alkuperää on vaikea todentaa, kuluttajat eivät voi tehdä informoituja päätöksiä kulutusvalinnoistaan. Tämä tuotannon läpinäkyvyyden puute vaikeuttaa sitä, että brändit saataisiin vastuuseen sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä väärinkäytöksistään.

Määrän korostaminen laadun sijaan johtaa lyhytikäisiin tuotteisiin ja edistää kertakäyttökulttuuria, jossa ylituotanto kuluttaa rajallisia luonnonvaroja ja jossa myymättömät tuotteet johtavat taloudellisiin menetyksiin ja epävakaaseen markkinadynamiikkaan. Ylimääräiset tuotteet päätyvät kaatopaikalle tai poltettavaksi ja siten aiheuttavat muun muassa saasteita, jätettä ja hiilijalanjäljen kasvua.

Tässä kohtaa kuvaan astuu tarve kiertotaloudelle ja kestävyysajattelulle. Melko usein ajatellaan, että kiertotalous on kierrätystaloutta ja kiertotalous nähdään päätepisteenä – pikemminkin kiertotalous on matka. Aidosti loppuun saakka mietityt tuotteet luovat arvoa konseptisuunnittelusta aina koko tuotteen elinkaareen asti.

Kiertotalousajattelun avainpiirteitä ovat:

• Pidetään resurssit käytössä niin pitkään kuin mahdollista
• Suunnitellaan tuotteet kestämään, ja kun ne saavuttavat käyttöikänsä lopun, niistä voidaan luoda jotain uutta
• Ei ole kyse vain olemassaolevien prosessien uudelleensuunnittelusta, vaan siitä, että tuotteet ajatellaan alusta asti uudelleen.

Päähyödyt liiketoiminnalle kiertotalouden täytäntöön panemisesta näkyvät ympäristön, talouden, kuluttajauskollisuuden ja innovaatioiden kentillä.

• Ympäristönäkökulma tarkoittaa jätteen vähentämistä, energian kulutusta ja tekstiiliteollisuuden kokonaishiilijalanjälkeä
• Taloudellinen arvo tulee pidemmästä tuotteen käyttöiästä, mikä tarkoittaa suurempaa arvoa kohti myytyä tuotetta
• Kuluttajauskollisuudessa kuluttajien luottamus ansaitaan, kun tuote kestää pidempään ja se on parempilaatuinen
• Innovatiivisuudella tarkoitetaan sitä, että rohkaistaan tekstiiliteollisuuden teknologista ja prosessien edistymistä.

Avainstrategia: Kiertotalouden täytäntöönpano tarkoittaa ennen kaikkea investoimista materiaaleihin ja ammattitaitoon, mikä vaikuttaa tuotteiden pitkäikäisyyteen. Lisäksi luodaan tuotteita, joita voi helposti uudelleensuunnitella ja muokata, mikä pidentää niiden elinikää. Tarjotaan esimerkiksi korjaus- ja huoltopalveluita, jolloin tuotteet säilyvät käytössä pidempään. Vaihtoehtoisesti tarjotaan tuotetta palveluna ja luodaan jakamisalustoja.

On monia yrityksiä, jotka jo nyt soveltavat kiertotalous- ja ympäristöperiaatteita liiketoiminnassaan:

• Reet Aus on virolainen muotisuunnittelija ja tiennäyttäjä kestävän muodin kentällä. Poimintoja hänen avainaloitteistaan ovat: jätteen upcycling siinä merkityksessä, että isoista tehtaista kerätään materiaaleja uusiin käyttötarkoituksiin. ”Trash to Trend”-jalanjälkimerkki, joka informoi kuluttajia siitä, paljonko mikäkin tuote on säästänyt ympäristöä.
• Zadaa on suomalainen digitaalinen markkinapaikka, joka on tarkoitettu muodin ostamiselle ja myymiselle. Teknologiaa hyödyntäen Zadaa yhdistää käyttäjiä, joilla on sama vaatekoko ja tyyli, mikä helpottaa sopivien vaatteiden löytämistä. Uudelleenmyymällä vaatteita Zadaa pidentää tekstiilien elinkaarta.
• Niaga on luonut täysin kierrätettävän maton ­­­– vain yhden materiaalinen käyttäminen tekee matosta helposti kierrätettävän elinikänsä päässä.
• Lovia on suomalainen brändi, jonka tuotteet tehdään ylijäämämateriaaleista. Lovia on myös kehittänyt oman tuote-DNA:nsa, mikä tarkoittaa, että jokaisen tuotteen yhteydessä kerrotaan yksityiskohtaisesti sen alkuperästä, materiaaleista ja tuotteen luoneista ihmisistä.
• MUD Jeans, joka on saanut alkunsa Alankomaista, keskittyy vuokraamaan farkkuja asiakkaille ja kierrättämään farkkukankaan, kun se on elinkaarensa päässä.
• Patagonia on ulkoiluvaatebrändi, joka on aina ollut kestävyyden eturintamassa. Heillä on esimerkiksi ohjelma nimeltään Worn Wear, jonka kautta kuluttajat voivat vaihtaa vanhat Patagonia-vaatteensa Patagonian lahjakorttiin. Patagonia myös tarjoaa ilmaisia korjausoppaita. Patagonia käyttää kierrätettyjä materiaaleja – yksi heidän mallistoistaan on tehty 100 % kierrätetystä untuvasta, villasta, polyesteristä ja puuvillasta.
• Baltic Flax on kestävä tekstiiliyritys, joka keskittyy tuottamaan liinavaatteita perinteisestä Baltian maiden viljakasvista pellavasta. Pellava vaatii vähemmän vettä ja kasvinsuojeluaineita ja parantaa maaperää.

 

Lisätietoa Baltic2Hand-projektista ja liiketoimintamahdollisuuksista löydät Baltic2Handin nettisivuilta.

Baltic2Handin projektikumppaneita ovat Laurea ammattikorkeakoulu, Tallinn Creative Incubator, Latvian kauppakamari, Sustainability InnoCenter ja Turun ammattikorkeakoulu. Baltic2Hand on Interreg Central Baltic Programme 2021–2027 -projekti, jota osin rahoittaa Euroopan unioni.