Second hand – jälleen uusi kiihtyvän kulutuskulttuurin mahdollistaja
Perinteisiä kirpputoreja, second hand -kauppoja, nettikirpputoreja ja hyväntekeväisyysmyymälöitä… Valinnanvaraa on, kun haluaa myydä itselle tarpeettomia vaatteita tai ostaa käytettyjä. Monenlaiset vaihtoehdot ja niiden helppous ovat tuoneet useat ihmiset näiden palveluiden äärelle. Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan second hand -kauppa kasvoi vuonna 2023 tammikuusta lokakuuhun jopa 18 prosenttia (Raissanen 2024).
Uudelleenkäyttöön liittyvät palvelut ja niiden käyttäminen tukevat tekstiilien kiertotaloutta ja onkin varsinainen ekoteko. Tekstiilien kierrätysmuotona ympäristölle paras vaihtoehto on uudelleenkäyttö, sillä se rasittaa ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi tekstiilimateriaalien kierrättäminen. Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan vaatteen myymistä tai lahjoittamista eteenpäin, jolloin vaatteen alkuperäinen muoto ja tarkoitus säilyvät. (Parkkinen 2020.)
Second hand -kulutusilmiössä on noussut kuitenkin esiin myös negatiivisempia puolia. Kirpputoreilta ja second hand -liikkeistä ostetaan tuotteita paljon yli oman tarpeen, jolloin kirpputoriostokset voivat jopa kasvattaa kokonaiskulutustamme. Kirpputoreilla tehdään usein heräteostoksia, sen sijaan, että etsittäisiin jotain tiettyä tuotetta, jolle on oikea tarve. Aalto yliopiston tutkijatohtori Linda Turusen mukaan second hand -shoppailussa on nähtävissä jopa samoja piirteitä kuin pikamuodin shoppailussa. Tuotteet ovat edullisia, ja ainutlaatuisuus houkuttelee ostajaa harkitsemattomiin ostopäätöksiin. Tutkimusten mukaan kirpputoreilta ostettuja tuotteita saatetaan käyttää jopa lyhyempiä aikoja kuin uutena ostettuja nopeiden ja harkitsemattomien ostopäätösten vuoksi. (Törmä 2024.)
Second hand on jälleen uusi kiihtyvän kulutuskulttuurin mahdollistaja
Second hand -myynnin odotetaan kasvavan jopa 11 kertaa uusien vaatteiden myyntiä nopeammin, ja lisääntynyt suosio voi kertoa siitä, että vaatteiden kierto on jopa lyhentynyt entisestään. Käytettyjen vaatteiden ostaminen nähdään nykyisin sosiaalisesti hyväksyttävämpänä kuin uusien vaatteiden ostaminen. Kirpputoreilla näkyy nykyisin jopa täysin uudenveroista pikamuotia ja ultrapikamuotia, ja osa vaatteista voi olla jopa samaan aikaan kaupoissa myynnissä, kun sen jo saa kirpputorilta. Tämäkin on merkki kulutuskulttuurimme kiihtymisestä. (Siljamäki 2024.) Tarpeettomien ostosten tekeminen kirpputoreilla voi siis toimia kiihtyvän kulutuskulttuurin mahdollistajana.
Opiskelijoiden ajatuksia kuluttamisesta
Second hand -ilmiöön syventyessämme halusimme tuoda esiin myös omia näkökulmiamme ja kokemuksiamme aiemman tutkimuksen lisäksi. Ajatuksiamme ohjaa ja muokkaa varmasti paljon opiskelumme ympäristötekniikan ja kiertotalouden parissa sekä työskentely tekstiilien kiertotalouden äärellä. Emme kuitenkaan usko, että mekään asiaa tiedostavina olemme näiden asioiden “yläpuolella”, vaan opimme itsestämme ja ympäristöstämme koko ajan lisää. Pohdinnoissamme vaikuttaa varmasti opiskelijan näkökulma etenkin budjetin kannalta.
Kirppareilla halvemmat hinnat saattavat kannustaa ostamaan tarpeetontakin tavaraa ja osa sortuu tähän edelleen, mutta vähenevissä määrin.
Kirppareilla käynti on alusvaatteita ja sukkia lukuun ottamatta korvannut vaatteiden ja asusteiden ostamisemme lähes kokonaan. Jokainen meistäkin tekee välillä heräteostoksia ja vaatekaupoissa käydään, jos jokin tuote on saatava kiireessä, esimerkiksi lapselle. Kirpputoreja kiertäessä tulee välillä ostettua heräteostoksia, etenkin jos on lähtenyt kiertelemään vain ajankuluksi ilman tarkempaa listaa tarvituista tuotteista. Osalle kirppistely on todella harvinaista ja sitä tulee tehtyä vain, kun tarvitsee uusia vaatteita vanhojen loppuun kulutettujen tilalle tai kun kaipaa jotain uutta piristystä vaatekaappiin.
Kulutustottumuksemme ovat muuttuneet ajan saatossa. Ennen ostimme uutena lähes kaiken tai ainakin kun oli enemmän rahaa käytössä, mutta sittemmin ostokset on tullut tehtyä second hand -markkinoilta. Kirpputoreiltakin ostelu on vähentynyt, kun omaa ostokäyttäytymistä on seurannut tarkemmin. Kirppareilla halvemmat hinnat saattavat kannustaa ostamaan tarpeetontakin tavaraa ja osa sortuu tähän edelleen, mutta vähenevissä määrin.
Heräteostokset ja äkkiä tehtävän päätöksen aiheuttava paine onkin yksi kirpputorien huono puoli. Emme suoraan keksineet ratkaisua tähän, vaikka pohdimme mahdollisuuksia varausjärjestelmästä, informaation lisäämisestä koskien tekstiilien kiertotaloutta tai vuokrausjärjestelmien lisäämistä.
Toinen kirpputorien kompastuskivi on lisääntynyt pika- ja ultrapikamuoti, jota jotkut myyvät itsepalvelukirpputoreilla vielä alkuperäiset hintalaput kiinni tuotteissa. Emme usko kaiken pikamuodin myyntikieltoon kirpputoreilla, kuten jotkut kuratoidummat liikkeet tekevät, mutta joidenkin tuotemerkkien myyntikielto voisi rajata pois jälleenmyyjiä tai sellaisia myyjiä, joille kirpputorit ovat väylä rahoittaa pikamuotiharrastustaan.
Kirpputoreilla hinnat ovat yleisesti alhaisempia kuin vaatekaupoissa, sillä kirppareilla tuotteen on tarkoitus olla käytetty ja sille halutaan antaa uusi elämä. Meillä ostopäätökseen eniten vaikuttaakin hinta ja jos se on kohdillaan, tutustumme tuotteen laadukkuuteen ja siihen onko se kannattava ostos. Välillä vastaan saattaa tulla uniikkeja vintage-löytöjä, joista on valmis maksamaan hieman enemmän tai näkemään vaivan korjatakseen pikkuvikaisen ostoksen. Kivijalkamyymälät vievät meillä voiton nettikirpputoreihin verrattuna muun muassa juuri sovitusmahdollisuuden vuoksi ja tuotteen laadun toteamiseksi. Myös nettikirpputorien toimitusten epäekologisuus mietityttää.
Second hand on noussut yhdeksi kulutusmuodoksi muiden rinnalle
Second hand -markkinoiden ennustetaan kasvavan entisestään tulevina vuosina mikä on tietenkin hyvä asia, jos se tarkoittaa vastuullisempia sekä harkitumpia valintoja. Kirpputoreilla kuitenkin saattaa syntyä herkemmin heräteostoksia ja näin tuotteiden kierto nopeutuu. Jotta kirpputoreilla käynti olisi vastuullisempaa tuleekin tuotteet ostaa tarpeeseen eikä vain halvan hinnan vuoksi. Jokaisen tulisi miettiä omia kulutustottumuksiaan, vaikka ostaisi käytettyjä ja vastuullisia vaatteita. Aina oma kulutus ei ole niin vastuullista ja kestävää mitä kuvittelisi.
Elina Lehtinen, Ella Rapo ja Adeliina Piira
Turun ammattikorkeakoulu, Kiertotalouslabra
Lähteet