Korjattavia ja kestäviä tuotteita uudella asetuksella?

Toukokuun lopulla Euroopan unionin neuvosto vahvisti kantansa ehdotukseen tuotteiden ekologisen suunnittelun asetukseksi (ESPR). Tämä uusi asetus tulee korvaamaan vuoden 2009 direktiivin ja sitä sovelletaan lähes kaikkiin EU:n markkinoille saatettuihin tuotteisiin ympäristökestävyysvaatimusten osalta.

EU:n ekologista suunnittelua koskevaa asetusta sovelletaan lähes kaikkiin tuoteryhmiin, ja sen tarkoituksena on tehdä tuotteista energia- ja resurssitehokkaita sekä aiempaa kestävämpiä, luotettavampia, uudelleenkäytettäviä, päivitettäviä, korjattavia, kierrätettäviä ja helpommin ylläpidettäviä. Mikäli ehdotus hyväksytään, sillä mm. vahvistetaan säännöt myymättä jääneitä kulutustuotteita koskevasta avoimuudesta ja hävittämiskiellosta sekä otetaan käyttöön digitaalinen tuotepassi.

Kannanotossaan neuvosto esittää tekstiilien ja vaatteiden hävittämistä koskevaa suoraa kieltoa, jolla pyritään vähentämään myymättä jääneiden vaatteiden ympäristövaikutuksia. Läpinäkyvyyden takaamiseksi yritysten olisi raportoitava myös uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen päätyneiden tuotteiden määrä. Kielto koskisi alkuvaiheessa vain isoja yrityksiä, ja neljän vuoden siirtymäajan jälkeen myös keskisuuria yrityksiä. Ehdotuksen mukaan kielto ei koskisi ainakaan alkuvaiheessa pieniä ja mikroyrityksiä.

Digitaalisella tuotepassilla seurataan koko tuotantoprosessia

Ehdotukseen kuuluva uusi digitaalinen tuotepassi sisältää tietoja tuotteiden materiaaleista, alkuperästä, valmistusprosessista, huollosta ja korjaamisesta sekä ympäristökestävyydestä. Tuotepassin avulla voidaan seurata koko tuotantoprosessia aina raaka-aineiden hankinnasta valmiiden tuotteiden jakeluun saakka, mikä paitsi mahdollistaa resurssien optimoinnin myös vähentää riskiä epäeettisestä toiminnasta ja auttaa luomaan läpinäkyvän tekstiilien arvoketjun. Passin tietojen avulla kuluttajat pystyvät tekemään tietoon perustuvia valintoja tuotteita ostaessaan, maksimoimaan tuotteen eliniän, ja lopulta kierrättämään tai hävittämään sen asianmukaisella tavalla. Tulevaisuudessa tuotepassin sisältämä tieto voi tukea tekstiilien kiertotaloutta myös esimerkiksi vaatteiden uudelleenmyynnissä tai niiden lajittelussa tekstiilijätteen keräyksen yhteydessä.

Tuotepassin tietojen keräämisestä, oikeellisuudesta ja saatavuudesta olisi vastuussa tuotteen markkinoille tuova toimija. Passin tiedoista osa olisi julkisia, kun taas osa olisi vain tuotantoketjun toimijoiden tai viranomaisten nähtävillä. Passin tekninen toteutus ja tarkka tietosisältö ovat vielä valmistelussa, mutta todennäköisesti toteutus tulee perustumaan ns. hajautettuihin järjestelmiin – näin tuotantoketjun kukin toimija tarjoaisi omaa toimintaansa koskevat tiedot osana omaa tuotettaan ja tiedot linkitettäisiin lopputuotteen tuotepassiin. Tällä tavalla esimerkiksi raaka-aineisiin liittyvien tietojen hallinta ja omistus säilyisi alkuperäisellä tuottajalla läpi pidemmänkin tuotantoketjun.

Tekstiilialan digiloikasta yllättäviäkin mahdollisuuksia

Uusien raportointivaatimusten ja tuotepassin myötä datasta on tulossa yrityksille kilpailutekijä. Tietojen harmonisoitu esitystapa helpottaa tuotteiden vertailua ja toisaalta erottautumista kilpailijoista. Eurooppalaisen tekstiiliteollisuuden digitalisaatio vaatii kuitenkin vielä infrastruktuurin, laitteiden ja ohjelmistojen kehittämistä, sekä tarvittavien taitojen opettamista työntekijöille. Suomalaisten digitaidot ja asenteet uutta teknologiaa kohtaan ovat eurooppalaisittain hyvällä tasolla, mikä tarjoaa Suomelle kilpailuedun muihin nähden. Edelläkävijöille tekstiilialan digiloikka saattaa avata yllättäviäkin mahdollisuuksia, kun digitaalisesta tuotepassista näyttää tulevan pääsyvaatimus Euroopan markkinoille.

Seuraavaksi ESPR:n käsittely jatkuu EU-parlamentissa, joka muodostaa oman kantansa ehdotukseen. Tämän jälkeen neuvosto, komissio ja parlamentti käyvät vielä kolmenkeskiset neuvottelut ehdotuksen sisällöstä. Usein suurin kynnys uuden EU-lain tiellä on saada ehdotukselle ensimmäinen kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä, ja tämä välitavoite on siis nyt saavutettu.

Hannu Tanner ja Satu-Marja Mäkelä
VTT