Tuotesuunnittelun rooli kiertotalouden liiketoimintamalleissa edellyttää muotoiluajattelua
Teksti julkaistu aiemmin LAB Focus -blogissa
Tekstiili- ja vaatetusala on systeemisen murroksen keskellä. Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestämätön lineaarisen talouden malli on tullut tiensä päähän. Tuotteiden jakamiseen ja uudelleenkäyttöön perustuvia uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja tarvitaan vastaamaan kestävän valmistuksen ja kulutuksen vaatimuksiin. Vaikka uudet liiketoimintamallit ovat osa aineetonta taloutta ja tarjoavat vaihtoehdon omistamiselle, on esimerkiksi vuokrauspalvelun keskiössä usein konkreettinen tuote. Jotta vuokrauskonseptit ja niiden tarjoamat ratkaisut vastaisivat kuluttajien toiveita ja tarpeita, konseptien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää huolellista käyttäjäkeskeistä suunnittelua.
LAB-ammattikorkeakoulu on jo usean vuoden ajan ollut osa valtakunnallista Telaketju-yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on tutkia ja luoda liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta. Heinäkuussa 2024 päättyvässä Telavalue – Value Chains for Sustainable Production, Use and Cycles of Textiles -hankkeessa LABin muotoiluinstituutin asiantuntijat ovat tutkineet tuotesuunnittelun roolia uusissa kiertotalouden liiketoimintamalleissa.
Kuva 1. Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit korostavat muotoiluajattelun tärkeyttä. Muotoiluajattelussa pureudutaan käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. (Kuva: Travis / Unsplash)
Muotoiluajattelun potentiaali jää yrityksissä yhä hyödyntämättä
Kestävien materiaalivalintojen ja rakenteellisten ratkaisujen lisäksi uudenlaiset liiketoimintamallit edellyttävät tuotesuunnittelun huomioivan käyttäjän emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita. Erityisesti jakamistalouteen perustuvissa toimintamalleissa, joissa tuotteella on useita käyttäjiä, on tärkeää suunnitella tuotteita, jotka vastaavat käyttäjän tarpeisiin ja soveltuvat haluttuun käyttöön. Lisäksi tulee pohtia, miten vuokrausliiketoimintamalleissa luodaan muotoilun avulla lisäarvoa asiakkaalle. Lähestymistapa voi sisältää tuotteen suunnittelun lisäksi palvelukonseptiratkaisun kehittämisen. Integroitujen ratkaisujen innovoimiseksi tarvitaan palautetta suoraan tuotteiden ja palvelukonseptien loppukäyttäjiltä.
Hankkeessa tutkittiin tuotesuunnittelun roolia pääasiassa tuote palveluna, eli Product as a Service (PaaS) -liiketoimintamallissa. Tutkimuksessa nousi esiin kolme tuotesuunnittelun kannalta olennaisinta teemaa:1) vuokrattavan vaatteen kestävän suunnittelun kriteerit, 2) käyttäjän kokemusten ja palautteen kerääminen tuotesuunnittelun tukena ja 3) vuokrattavan tuotteen sosiaaliset konventiot käyttäjän kokemusten mukaan. (Kalliomaki & Ruokamo 2023)
Kuva 2. Tuote palveluna -liiketoimintamallissa tuotesuunnittelun roolia tarkasteltiin kolmen keskenään tasa-arvoiseen osa-alueen kautta: kestävän suunnittelun periaatteiden, muotoiluajattelun sekä käyttäjän emotionaalista kokemusta analysoimalla. (Kuva: Helena Kalliomäki ja Annariina Ruokamo)
Tutkimuksen mukaan muotoiluajattelua ei laajemmin vielä hyödynnetä haastatelluissa kotimaisissa vaatealan yrityksissä. Käyttäjäpalautetta kerättiin yrityksissä vaihtelevasti, mutta palautteen anti jää useimmiten huomioimatta tuotesuunnittelussa. Muotoiluajattelun merkitystä vastuullisissa liiketoimintamalleissa ei toistaiseksi joko vielä sisäistetä tai nähdä olennaisena. Käyttäjätiedon integroiminen osaksi tuote- ja palvelukonseptien kehitystä kuitenkin voi edistää uusien liiketoimintamallien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.
Kirjoittajat:
Annariina Ruokamo on vaatesuunnittelija (TaM) ja työskentelee TKI-asiantuntijana ja LAB-ammattikorkeakoulussa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotaloutta ja vastuullisuutta edistävissä hankkeissa.
Helena Kalliomäki on vaatemuotoilija (MA) ja työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotaloutta ja vastuullisuutta edistävissä hankkeissa.
Lähteet