Keräys ja lajittelu
Nyt puhutaan tekstiileistä -blogisarjan ensimmäisessä osassa kysyttiin, mitä on poistotekstiili, ja keskusteltiin siihen liittyvästä termistöstä. Nyt tutustutaan tarkemmin siihen, mihin kuluttajilta kerätyt poistotekstiilit päätyvät ja mitä niille tehdään. Haastateltavina ovat TST-Texvexin ohjaajat Hanna Vänni ja Päivi Lintula. Turun seudun TST ry on Lounais-Suomen jätehuollon yhteistyökumppani. TST ry lajittelee suurimman osa seudulla kerätystä kotitalouksien poistotekstiilistä.
Keitä olette ja mitä teette?
Olemme Päivi Lintula ja Hanna Vänni ja toimimme ohjaajina TST-Texvex-tekstiilikierrätyksessä Turussa.
Missä kuluttajien poistotekstiiliä kerätään?
Täällä Turun seudulla asukkaat voivat viedä poistotekstiiliä Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tai lajitteluasemille tai tuoda myös suoraan meille tänne Texvexille (Kanslerintie 19, Turku) aukioloaikoinamme. Poistotekstiilin keräyspisteitä on Topinojan, Korvenmäen, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa ja Auranmaan, Kemiönsaaren, Korppoon, Paimion, Perniön ja Yläneen lajitteluasemilla.
Minkälaista tekstiiliä poistotekstiilikeräykseen voi laittaa?
Toivomme, että keräykseen tulevat tekstiilit olisivat puhtaita. Keräykseen käyvät pääasiassa kaikki käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kunhan ne ovat kuivia: takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet, verhot ja pöytäliinat. Lajitteluohjeen mukaan emme vastaanota mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, tyynyjä, peittoja tai muitakaan pehmusteita. Samoin keräykseen ei pidä tuoda kosteita, homeisia tai vahvasti haisevia tekstiilejä, koska ne helposti pilaavat koko keräyserän ja vahingoittavat paljon muutakin tekstiiliä kuin vain oman osansa. Tällaiset keräykseen sopimattomat tekstiilit voi lajitella tavallisen polttokelpoisen jätteen joukkoon. Suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet kannattaa joko myydä tarvitseville tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.
Mitä kuluttajilta kerätyille tekstiileille tapahtuu tekstiilihallilla?
Tekstiilit lajitellaan meillä käsin eri jakeisiin. Osa lajitellusta materiaalista lähtee käsiteltynä, esimerkiksi niin, että siitä on poistettu kovat osat, napit ja vetoketjut, tai käsittelemättömänä hyödyntäjille. Osa materiaalista jää itsellemme jatkohyödynnettäväksi. Meille saapuvien tekstiilierien joukossa saattaa olla myös ihan myynti- ja käyttökelpoisia tekstiilejä, jotka menevät joko hyväntekeväisyyteen tai omaan myymäläämme. Hyväkuntoinen tekstiili yritetään siis saada kiertoon sellaisenaan. Uusi käyttökohde yritetään etsiä kaikille sellaisille epäkuranteille tuotteille, joita ei pystytä enää uudelleenkäyttämään sellaisenaan tuotteina.
Mitkä ovat toimivan lajittelun edellytykset?
Kerätyn tekstiilin laatu on iso tekijä lajittelun toimivuudelle. Lajittelijoiden ammattitaito ja kielitaitokin ovat toki tärkeitä, samoin se, että työlle on toimivat puitteet, esimerkiksi riittävät ja valoisat tilat ja hyvä ilmanvaihto. Olemme olleet mukana Telaketjun tekstiililajittelukoulutusta pilotoineessa Telakoulu-kokeilussa suunnittelemassa ja tekemässä koulutuspakettia, ja tarkoituksena on, että kaikki lajittelijamme kävisivät koulutuksen läpi ja saisivat sitä kautta ammattitaitoa ja varmuutta työhönsä.
Hyödynnetäänkö lajittelussa robotiikkaa?
Meillä ei ole ainakaan toistaiseksi käytössämme robotiikkaa, vaan kaikki tehdään käsin, mutta katsotaan, mitä tuleman pitää. Teemme yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, joka on hienoa siltäkin osin, että saamme heidän kauttaan lisää tietotaitoa ja näkemyksiä siihen, minkälaisia apumenetelmiä alalla voidaan nykyisin käyttää.
Tekstiilit eivät saisi haista eikä niissä saisi olla esimerkiksi paljon koirankarvoja, koska sellaiset menevät meilläkin melkeinpä suoraan poltettavaksi. Olisi hyvä, että kuluttajat tutustuisivat lajitteluohjeisiin ja siihen, mitkä tekstiilit ylipäätään kuuluvat keräyksen piiriin.
Mitä lajitelluille tekstiileille tapahtuu?
Käyttökelpoisten tekstiilien osalta meillä on useita hyväntekeväisyyskohteita, kuten ensisuoja Sillankorva, ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikka Elokolo, vähävaraisille lapsille vaatteita ja tavaroita keräävä Hope ja Sirkkalan päiväkeskus sekä satunnaisesti muitakin kohteita, joihin kerätään jotakin tiettyä tekstiiliä. Nyt on taas tulossa jokasyksyinen Asunnottomien yö, johon me lähetämme aina myös tekstiiliä, viime vuonna 17 jätesäkillistä.
Muut tekstiilit lähtevät lajittelusta eteenpäin materiaalina jatkojalostajille tai vaihtoehtoisesti valmistamme niistä itse uusia tuotteita. Muun muassa jatkojalostustakin ajatellen meillä on uusi laite nimeltään Rag Cutter, jolla tekstiileistä voidaan poistaa esimerkiksi kovat osat ja helpottaa näin jatkotyöstöä huomattavasti.
Olemme kehitelleet tänä vuonna ahkerasti uusiotuotteita. Ensimmäinen tuoteperheemme oli Jätex-ekoroskapussit, jotka sopivat kotitalouksille, joiden polttokelpoinen jäte on kuivaa. Roskapussit on valmistettu kankaista, joille ei ole keksitty vielä muuta uudelleenkäyttöä vaan ne menisivät meiltä suoraan polttoon. Näin nekin saavat vielä yhden elämän roskapussina.
Vanhoista tyynyliinoista valmistamme kasseja, ja lisäksi meillä on useampiakin froteesta valmistettuja tuotteita. Yksi niistä on paketteina myytävä Rätvex, noin talouspaperiarkin kokoinen kestoliina, joka toimii talouspaperin tai tiskirätin korvikkeena. Toinen on vastaava isompi froteetuote, jota voi käyttää vaikkapa laudeliinana, moppirättinä tai muuna siivousliinana. Froteesta tehdään myös pyyheturbaaneja.
Minkä yhden asian tekstiilien lajitteluun liittyen toivoisitte kuluttajan muistavan?
Sen, että keräykseen tuotavat tekstiilit olisivat kuivia. Tekstiilit eivät saisi haista eikä niissä saisi olla esimerkiksi paljon koirankarvoja, koska sellaiset menevät meilläkin melkeinpä suoraan poltettavaksi. Olisi hyvä, että kuluttajat tutustuisivat lajitteluohjeisiin ja siihen, mitkä tekstiilit ylipäätään kuuluvat keräyksen piiriin. Esimerkiksi sukat ja alusvaatteet eivät kuulu kierrätykseen. Tekstiilinkeräyslaatikkoon eivät myöskään kuulu sähkölaitteet, kissanhiekkalaatikot, sirkkelinterät tai potilaskertomukset.
Lisäksi monilla vaikuttaa nykyisin olevan käsitys, että tekstiilejä ei saisi enää laittaa tavalliseen roskikseen orgaanisia jätteitä koskevan kaatopaikkakiellon myötä. Kotien jäte päätyy kuitenkin kaikki energiahyötykäyttöön, joten märät ja likaiset tekstiilit sekä sukat, alusvaatteet, matot ja muut poistotekstiilien keräykseen kuulumattomat tekstiilit ovat oikeassa paikassa polttokelpoisen jätteen seassa.
Mitä tekstiiliteollisuus voisi mielestänne tehdä toisin, jotta tekstiilien kierrätys onnistuisi paremmin?
Vähentää elastaanin käyttöä! Elastaanin voisi jättää pois muista paitsi urheiluvaatteista, joihin se alun perin onkin suunniteltu käytettäväksi ja joissa sen käyttö on perusteltua. Sellaisissa tuotteissa, joissa elastaania ei oikeasti tarvita, kuten jo valmiiksi joustavassa neuloksessa, se vain hankaloittaa tekstiilin uudelleenkäyttöä materiaalina merkittävästi. Elastaania sisältävälle materiaalille ei ole mitään käyttökohdetta tällä hetkellä.
Teksti on osa Nyt puhutaan tekstiileistä! -blogisarjaa, jossa otetaan suurennuslasi käteen ja syvennytään tekstiileihin.