Kuluttaja, laita nukkuva pääomasi kiertoon!

Pieneksi jääneet lempihousut, kaksi vuotta sitten kaverin häihin hankittu mekko, vähälle käytölle jäänyt alelöytö. Lähes jokaisen meidän kaapissamme lymyilee käytöstä poistuneita vaatteita, joita Emmy Clothing Companyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki kutsuu nukkuvaksi pääomaksi. Nukkuvan pääoman saaminen kiertoon olisi hyväksi niin taloudelle kuin ympäristöllekin – ja rajalliselle kaappitilallemme. Textile flows in Finland 2019 -selvityksen mukaan suomalaisissa kotitalouksissa kulutettiin vuonna 2019 uusia tekstiilejä keskimäärin 9,4 kiloa henkeä kohden, ja 67 % uusista tekstiileistä tuotiin ulkomailta. Samana vuonna kerättiin yhteensä yli 85 miljoonaa kiloa poistotekstiilejä, josta noin 60 % päätyi poltettavaksi.

Sitran selvityksen mukaan vaatteiden maailmanlaajuisen tuotannon ja kulutuksen ennustetaan kolminkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Samalla, kun vaatteiden kulutus lisääntyy, yksittäisiä vaatteita käytetään yhä vähemmän. Tarpeettomaksi käyneiden vaatteiden laittaminen nykyistä laajemmin kiertoon vähentäisi uusien vaatteiden kulutusta. Käytettyjen vaatteiden myynnistä saadut tuotot pysyisivät Suomen rajojen sisäpuolella, kun uusien vaatteiden myyntitulot valuvat pitkälti ulkomaille. Samalla pienenisivät myös vaatteiden kulutuksen ympäristövaikutukset. Tekstiiliteollisuuden osuus maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä vaihtelee eri arvioissa neljän ja kymmenen prosentin välillä, ja osuuden ennustetaan nousevan jopa yli neljäsosaan päästöistä vuoteen 2050 mennessä.

Kaupan liiton selvityksessä kiertokaupan arvoksi Suomessa laskettiin n. 895 miljoonaa euroa, ja se koostuu suurimmaksi osaksi kuluttajien välisestä kaupasta. Kiertokauppaan sisältyvät myös yritysten ja kuluttajien välinen second hand -kauppa sekä kauppojen outlet-myynti. Suomi oli käytettyjen tuotteiden ostamisessa kansainvälisessä vertailussa Sveitsin ja Ison-Britannian jälkeen kolmas, kun 60 % suomalaisista vastaajista kertoi ostaneensa käytettyjä tuotteita edeltäneen vuoden aikana. Suosituin käytettyjen tuotteiden kategoria oli vaatteet, ja ahkerimmin käytettyjä tuotteita ilmoittivat ostavansa alle 40-vuotiaat ja naiset. Erikoiskaupan liitto Etu ry:n teettämän tutkimuksen mukaan tuotteiden omistamisen merkitys näyttäisi olevan vaatteissa edelleen melko vahva, kun ainoastaan 16 % vastaajista oli valmiita vaatteiden lyhyt- tai pitkäaikaiseen vuokraukseen.

Käytettyjen vaatteiden ostaminen ei kuitenkaan vielä riitä tekemään nykyisistä kulutustavoistamme kestäviä, vaan se edellyttää myös kulutuksen vähentämistä ja käytettyjenkin vaatteiden ostamista vain tarpeeseen.

Käytettyjen vaatteiden kauppa on osa kiertotaloutta, jossa yhä suurempi osa tavanomaisesta ”ota, käytä, heitä pois” -kulutusmallista pyritään korvaamaan kestävämmillä ja vastuullisemmilla kulutuskäytännöillä. Vaatteiden tuotannossa ja kulutuksessa tämä merkitsee nykyistä kestävämpien vaatteiden tuottamista sekä vaatteiden käyttökertojen lisäämistä ja vaatteiden pitämistä kierrossa nykyistä pidempään. Käytettyjen vaatteiden kauppa on helppo tapa siirtyä kohti kiertotalouden mukaista kuluttamista. Tarpeettomiksi käyneet vaatteet voi myydä itse eteenpäin kirpputorilla tai Tori.fi:n kaltaisella myyntialustalla, tai vaatteet voi myös toimittaa käytettyjen vaatteiden jälleenmyyntiin erikoistuneelle yritykselle tai lahjoittaa myytäväksi esimerkiksi kierrätyskeskukseen. Asiointi second hand -myymälöissä on etenkin suuremmissa kaupungeissa vaivatonta, sillä myymälöitä on avattu yhä enemmän kaupunkien keskustoihin ja ostoskeskuksiin. Tavarataloissa on lisäksi tarjolla vaatteiden keräyspisteitä, ja osa liikkeistä tarjoaa myös omien brändiensä takaisinostopalveluita.

Käytettyjen vaatteiden ostaminen ei kuitenkaan vielä riitä tekemään nykyisistä kulutustavoistamme kestäviä, vaan se edellyttää myös kulutuksen vähentämistä ja käytettyjenkin vaatteiden ostamista vain tarpeeseen. Hot or Cool Instituten tutkimuksen mukaan uusien vaatteiden kulutuksen vähentäminen laskee tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjä kaikkein tehokkaimmin. Toiseksi suurimmat päästövähennykset saadaan lisäämällä vaatteiden käyttökertoja, kun taas pesukertojen vähentämisellä, vastuullisella kierrättämisellä ja käytettyjen vaatteiden ostamisella oli selvästi pienempi vaikutus päästöihin. Koska käytettyjen vaatteiden kaupan kasvu vähentää uusien vaatteiden kulutusta ja lisää vaatteiden käyttökertoja, sillä on myös epäsuoria vaikutuksia päästöihin.

 Hot or Cool Instituten tutkimuksen mukaan uusien vaatteiden kulutuksen vähentäminen laskee tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjä kaikkein tehokkaimmin.

Kiertotalous, kestävyys ja vastuullisuus ovat kaikki tärkeitä teemoja vaatteiden kulutuksessa. Teemat ovat myös kietoutuneet toisiinsa, ja Erikoiskaupan liitto Etu ry:n tutkimuksessa vastuullisuus merkitsikin kuluttajille ennen kaikkea tuotteen pitkää käyttöikää. Myös ympäristöystävälliset materiaalit ja tuotteen kierrätettävyys olivat viiden yleisimmin mainitun ominaisuuden joukossa, jotka nekin kuuluvat olennaisesti kiertotalouteen. Reilu kolmannes tutkimuksen vastaajista kertoi kiinnittävänsä ostopäätöstä tehdessään huomiota tuotteen vastuullisuuteen usein tai aina, ja suurin osa vastaajista kiinnitti vastuullisuuteen huomiota joskus. Kolmannes vastaajista oli valmiita maksamaan vastuullisesti tuotetuista tuotteista enemmän, mutta valtaosa vain hieman eli noin kymmenen prosenttia korkeampaa hintaa muihin tuotteisiin verrattuna.

Siirtymällä uusien vaatteiden kulutuksesta käytettyjen vaatteiden ostamiseen meistä ei siis automaattisesti vielä tule vastuullisia kuluttajia, jos emme muuta kulutustapojamme yleisestikin vastuullisempaan suuntaan. Käytettyjäkin vaatteita ostetaan spontaanisti ja tarjoushakuisesti, eivätkä kaikki käytettyinäkään ostetut vaatteet päädy käyttöön. Tuotepalautukset ovat myös melko yleinen ilmiö verkossa tapahtuvassa second hand -kaupassa. Second hand -myymälöiden edulliset hinnat saattavat houkutella turhaan ostamiseen, eikä käytettyihin vaatteisiin kohdistuvaa kulutusta välttämättä edes koeta vastuuttomaksi. Kestävä tulevaisuus edellyttää tekoja meiltä kaikilta. Laitetaan siis kaappeihimme unohtuneet vaatteet kiertoon, hankitaan käytettyjäkin vaatteita vastuullisesti ainoastaan tarpeeseen ja varmistetaan, etteivät vaatteemme joudu enää kaappien unholaan!

Minna Leppälä
Turku AMK
Kirjoittaja tekee ylempää AMK-tutkintoaan Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä

Lähteet:

Coscieme, L., Akenji, L., Latva-Hakuni, E., Vladimirova, K., Niinimäki, K., Henninger, C., Joyner Martinez, C., Nielsen, K., Iran, S. & D’Itria, E. 2022. Unfit, Unfair, Unfashionable: Resizing Fashion for a Fair Consumption Space. Hot or Cool Institute.

Dahlbo, H., Rautiainen, A., Savolainen, H., Oksanen, P., Nurmi, P., Virta, M., & Pokela, O. 2021. Textile flows in Finland 2019. Turku University of Applied Sciences.

Kurjenoja, J. 2023. Second hand, recommerce, vertaiskauppa, uusiokauppa: Kiertokauppa ilmiönä ja kiertokaupan markkina Suomessa – Poimintoja tuloksista.

Van der ven, C. 2022. Circular Innovation and Ecodesign in the Textiles Sector: Towards a Sustainable and Inclusive Transition. Sitra Studies.

Vuorela, P., Partanen, E., Ahomäki, M. & Kultanen, H. 2023. Kuluttajatutkimus 2023 – tiivistelmä.