Tekstiilien kiertotalous on uusi musta

Helsingissä järjestettiin marraskuun puolivälissä tekstiilien kiertotalouden verkostoitumistapahtuma (Textile Circular Economy networking event). Tapahtuma oli osa Telaketju-hanketta ja sen järjestäjänä toimi Suomen tekstiili & muoti. Tämä on jo toinen kerta, kun tällainen verkostoitumistapahtuma järjestetään. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä yhteistyötä sekä nopeuttaa tekstiilien kiertotalouden käyttöönottoa Itämeren alueen toimijoiden kesken varsinkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä. Tapahtumassa eri yritykset ja organisaatiot esittelivät omia suunnitelmiaan ja ratkaisujaan sekä kiinnostustaan tehdä yhteistyötä tehostaakseen kiertotaloutta tekstiilien ympärillä. 

Tapahtuma oli jaettu kolmeen eri sessioon, joista ensimmäisessä käytiin läpi Suomen tekstiilien kiertotalouden tilannetta. Teemoina olivat muun muassa poistotekstiilien jalostuslaitos ja sen tuleva toiminta sekä tekstiilien upcycling. Session lopuksi Motivan, Myclothablen ja Lindströmin edustajat esittelivät lyhyesti omia kiertotalouden ratkaisujaan. Mielestämme mieleenpainuvin esitys oli Lounais-Suomen Jätehuollolla. Heidän kehittämänsä infrapunateknikkaan perustuva tekstiilientunnistusjärjestelmä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja pääsimme myös itse testaamaan sitä tauon aikana. Omia vaatteita testatessa vaatteissa ilmoitetut materiaalit vastasivat tietokoneohjelman antamia tuloksia. 

Lounais-Suomen Jätehuolto esittelemässä kehittämäänsä tekstiilientunnistustekniikkaa 

Toisessa sessiossa käytiin läpi Itämeren alueen tutkimuksia sekä ratkaisuja tekstiilien kiertotaloudessa. Nordic-Baltic Project-esityksessä Kristiina Martin vertaili Pohjoismaiden ja Baltian maiden tekstiilien kiertotaloutta tällä hetkellä. Luvuista huomasi, että vaikka Baltian maat ostavat vähemmän uutena ja hyödyntävät enemmän käytettyä, tekstiilijätteen kierrätys on Baltian maissa edelleen pientä verrattuna Pohjoismaihin. Virossa kierrätetään noin kolmasosa tekstiilijätteestä lopun mennessä sekajätteeseen, kun taas muissa Baltian maissa tämä luku jää vain noin kymmenesosaan. Vironkin tulos on vielä hyvin pieni verrattuna tavoitteeseen. Suomella on kunnianhimoinen tavoite saada poistotekstiilit kiertämään jo vuoteen 2023 mennessä vaikka EU:n päämäärä on vasta vuosi 2025. Tekemistä siis vielä riittää, jotta tähän tavoitteeseen päästään.

SoEnergy Oy:n perustaja Elena Tuomikoski esittelee yrityksensä ratkaisuja käytöstä poistetuille tekstiileille 

Viimeisessä sessiossa puhujina olivat Brysselistä saapunut Euratexin kestävän liiketoiminnan johtaja Mauro Scalia ja Suomen ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen. Teemana oli tulevaisuuden toimet ja lainsäädäntö tekstiilien kiertotalouden kehittämisessä. Puheenvuoroista jäi mieleen se, että tekstiilin kierrättämisen lakien ja säädösten läpikäynti on haastava prosessi, joka jatkuu edelleen. Siinä on otettava huomioon niin monen eri toimijan näkökulmat, että kaikkien mielipiteiden miellyttäminen on jollei nyt mahdotonta niin ainakin haaste, johon nämä päättäjät ovat tarttuneet mielenkiinnolla. 

Mauro Scalia vastaamassa osallistujien kiperiin kysymyksiin 

Oli ilahduttavaa huomata, miten paljon tekstiilien kiertotalous kiinnosti erilaisia yrityksiä ja organisaatioita. Jo nyt on kehitetty monenlaista liiketoimintaa poistotekstiilien ympärille ja intoa tuntui riittävän lisäkehittämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijoina ja tulevina ympäristöinsinööreinä saimme tapahtumasta lisämotivaatiota omaan opiskeluun ja urasuunnitteluun sekä uusia oivalluksia tekstiilien kiertotalouden ympärille. 

Yritysten kiertotalousratkaisut kiinnostivat tapahtumaan osallistuneita 

 

Teksti ja kuvat:

Aleksi Leppänen, opiskelija-assistentti, Turun AMK
Minna Ainonen, harjoittelija, Turun AMK