Tekstiililajittelu on työtä, jolla on tarkoitus 

Suomessa on valmisteilla useita mahtavia uudistuksia tekstiilien kiertotalouteen. Kierrätyslinjastoja on rakenteilla niin yritystekstiileille kuin kuluttajien poistotekstiileillekin. Selluloosapohjaisten kuitujen kemiallinen kierrätys on skaalautunut kuluttajatuotteiksi ja muovipohjaisten kuitujen kierrätys on monipuolistumassa. Samalla kuluttajien kiinnostus ja arvostus uudelleenkäyttöä kohtaan elää uutta nousua, minkä saa huomata sekä korjauspalveluiden arvostuksen nousuna että luksuskirpputorien lisääntymisenä.  

Telaketjun verkostosta useampi tekee poistotekstiilin tai uudelleenkäytetyn tekstiilin lajittelua, ja kokoonnuimme porukalla yhteen selvittämään lajittelutyön merkitystä, laajuutta ja tärkeyttä tekstiilien kiertotaloudessa. Suomessa tekstiilien lajittelutyötä tekevät pääsääntöisesti kahdenlaiset toimijat. Näitä ovat toimijat, joiden materiaali kerätään uudelleenkäyttöön ja tavoitteena on, ettei keräykseen tulisi tekstiilijätettä, vaan kaikki tekstiili saataisiin uudelleenkäyttöön joko kotimaan tai ulkomaiden markkinoille. Tämä pääosin toteutuukin ja uudelleenkäyttöön päätyy keskimäärin 90 % kerätystä materiaalista.

Toisena ovat ne toimijat, jotka keräävät poistotekstiiliä tarkoituksenaan poistaa siitä uudelleenkäytettävät ja kierrätykseen kelpaamattomat materiaalit ja toimittaa loput, eli kaikki kierrätykseen kelpaava, edelleen Lounais-Suomen Jätehuollolle, joka koordinoi kansallista keräystä ja poistotekstiilin kierrätyksen pilotointia. Poistotekstiilikeräys siis sisältää myös uudelleenkäytettävät tekstiilit, mitä on yleensä noin 10–30 % keräysmäärästä. Tekstiilijätettä on noin 20–30 % riippuen mm. keräyksen sääolosuhteista. Kaikki loput ohjataan siis kierrätykseen.  

Eroja ja yhtäläisyyksiä toimijoissa 

Yksikään selvitykseen osallistuneista toimijoista ei ole voittoa tavoitteleva osakeyhtiö, vaan kaikki ovat yhdistyksiä, säätiöitä tai kuntaorganisaatioita. Kaikilla on oma paja tai myymälä uudelleenkäytettäville tekstiileille. Osalla on lisäksi joko omaa tai yhteistyössä paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa tapahtuvaa koulutusta lajittelijoilleen. Ne kenellä sitä ei vielä ole, suunnittelevat sellaisen järjestämistä. Siihen yhtenäisyydet sitten päättyvätkin.  

Uudelleenkäyttöön keräävillä toimijoilla on enemmän palkallisia, pitkäaikaisia työntekijöitä ja työntekijöiden määrät ja henkilötyövuodet ovat lähes identtiset eli jokainen lajittelija tekee 100-prosenttista työaikaa. Poistotekstiiliä lajittelevilla toimijoilla suurin osa työntekijöistä on osa-aikaisia, kuntoutujia, työharjoittelijoita ja palkkatuettuja työntekijöitä ja vaihtuvuus on suurta. Määritelmä siitä, kerätäänkö tekstiiliä uudelleenkäyttöön vai poistotekstiilinä, vaikuttaa siihen, miten materiaalia tulkitaan esimerkiksi kuljetuksen ja käsittelyn osalta.  

Myös lajittelumäärät vaihtelevat valtavasti sen mukaan onko kyseessä uudelleenkäyttöön keräävä toimija vai poistotekstiilitoimija. Uudelleenkäytettävän tekstiililajittelun tavoitemäärät olivat työtehtävästä riippuen 500–1600 kilogrammaa vuorokaudessa. Työtehtäviä ovat esimerkiksi esilajittelu, materiaalilajittelu ja myymälään lajittelu ja hinnoittelu. Poistotekstiilin lajittelumäärät vaihtelivat paljon työntehtävän ja työntekijän työkokemuksen suhteen. Enimmillään yksi kuntoutuva työntekijä tai työharjoittelija pystyy esilajittelemaan noin 200–300 kilogrammaa vuorokaudessa.  

Selvitimme myös yhden työntekijän kautta kulkevaa tekstiilivirtaa, jotta voisimme verrata sitä poistotekstiilimääriin ja selventää näin tulevaa työntekijätarvetta. Uudelleenkäyttötoimijoilla virtausmäärä on noin 10–30 tonnia kuukaudessa. Poistotekstiilitoimijoilla tätä oli vähemmän mitattu, mutta arvioitiin sen olevan noin 500–6500 kilogrammaa kuukaudessa. Vaihteluvälin suuruus johtuu muun muassa siitä, että uudelleenkäyttötoimijoilla määrät ovat paljon suurempia kuin poistotekstiilin keräysmäärät. Työtehoon voi vaikuttaa myös uudelleenkäyttötoimijoiden mahdollisuus pitää työntekijät palkallisina ja pidemmät työurat, kun taas poistotekstiililajittelussa työsuhteet voivat olla muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Työsuhteen pysyvyydellä ja pitkäaikaisuudella on siis merkittävä rooli lajiteltavien tekstiilien virtausmäärässä. 

Poistotekstiilivirroista tehty uusi selvitys julkaistaan kesäkuussa 2021.  

Tekstiililajittelun työvaiheet ja minkälaisia vaikutuksia työllistävänä työnä tehtävällä tekstiililajittelulla on yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöömme.  

Näet kuvan suurempana klikkaamalla tästä.

Inka Mäkiö
Turun ammattikorkeakoulu