Miten huomioida uusien liiketoimintamallien sosiaaliset vaikutukset?

Osana Telavalue-hankkeen uusien kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien hyödyntämisen tutkimista haluttiin tarkastella liiketoimintamallien vaikutuksia mm. ympäristöön ja ihmisiin. Toisin sanoen, haluttiin selvittää, mitä negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia yritysten toiminnasta seuraa, kun tarkastellaan tiettyä kiertotalouden mukaista liiketoimintamallia.

Tarkastelua varten laadittiin 25 hypoteettista tapausesimerkkiä, tarkemmin tuote palveluna, uudelleenkäyttöön ja takaisinottoon liittyviä liiketoimintamalliesimerkkejä. Mallit muodostettiin aikaisemmin kerätyn kirjallisuuden sekä edellisissä hankkeissa kerättyjen kokemusten perusteella. Näistä hypoteettisista tapausesimerkeistä käytiin sitten keskusteluja niin tutkijoiden kuin yritysten kanssa ja järjestettiin työpajoja.

Lopulta malleista valittiin kaksi esimerkkitapausta, joihin perehdyttiin syvemmin suunnittelun, datan ja vaikutusarvioinnin avulla. Lopulliset kaksi esimerkkitapausta olivat: 1) business-to-business malli: Työvaate palveluna – kokonaisratkaisu yrityksille, ja 2) business-to-consumer -malli: Uudelleenkäyttö ja takaisinotto. 

Sosiaalisten vaikutusten arviointi sai raaminsa sosiaalisen elinkaariarvoinnin viitekehyksestä (UNEP 2020). Vaikutuksia tarkasteltiin tämän lisäksi suhteessa vastuullisuuarvioinnin työkalun Global Reporting Initiativen sosiaalisiin standardeihin.

Yhteenvetona tutkimuksesta laadittiin visualisointi (kuva alla), joka sisältää sosiaalisen vastuullisuuden painopisteet hypoteettisten liiketoimintamallien osalta. Yritys voi hyödyntää taulukkoa arvioidessaan omaa sosiaalista vastuullisuuttaan. Taulukosta voi valita yksittäisen muuttujan, jonka toteuttamiseen keskitytään, mutta parhaimmillaan yritys ottaa huomioon kaikki osa-alueet ja tavoittelee erinomaista tasoa niissä.

Otetaan esimerkiksi muuttuja ‘liiketoimintamalli’:

OK-tasolla yritys suunnittelee ja kokeilee liiketoimintamallin toteutusta todellisuudessa pienimuotoisesti. Kokeilun tavoitteena on tuottaa merkittävää uutta tietoa kehitettävästä ideasta. Sosiaalisen vastuullisuuden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että liiketoiminta ei ole vakiintunutta, eikä siten vielä luultavasti taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalista turvaa antavaa toimintaa.

HYVÄ-tasolla yritys on kehittänyt tuotetta tai palvelua pilottitasolle ja se validoi kehitettävän idean onnistumisen tai ainakin sen, että kannattaako ideaa lähteä toteuttamaan osana liiketoimintaa tai jopa rakentaen koko liiketoiminta sen pohjalta. Vieläkään ei olla sosiaalisesta näkökulmasta vakaalla ja kestävällä pohjalla, mutta lähestytään sitä.

KIITETTÄVÄ-tasolla pilotista tulee osa vakiintunutta liiketoimintaa eli se normalisoituu ja siitä viestitään keskeisenä osana yrityksen toimintaa. Vakiintunut toiminta tarkoittaa vakiintunutta taloutta ja sitä kautta vakiintuneita työsuhteita ja kumppanuuksia tuotantoketjun toimijoiden kanssa.

ERINOMAINEN-tasolla uusi liiketoimintamalli korvaa lineaarista toimintaa. Vähitellen lineaarinen toiminta loppuu ja jäljelle jää vain kiertotalouden mukainen toiminta. Näin ollaan saavutettu sosiaalisesti kestävin taso, jossa ei tuoteta enää uusia tuotteita vaan tuotteet kiertävät yhä uudelleen. Myös kiertotalouden mukaisessa liiketoiminnassa on kuitenkin muistettava myös muut sosiaaliset muuttujat ja niiden kehitys ja ylläpito. Kiertotalouden mukainen ei välttämättä ole synonyymi sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

 

Taulukkoa tulee lukea vasemmalta oikealle. Vasemmanpuoleisin sarake kertoo eri muuttujien nimet. Yritys tai muu toimija voi toteuttaa eri muuttujia neljällä eri tasolla (ok, hyvä, kiitettävä, erinomainen). Tasot ovat kumulatiivisia eli edellisen tason tulee toteutua, jotta voi siirtyä seuraavalle tasolle. Yritys tai muu toimija voi olla samanaikaisesti eri muuttujissa eri tasolla eli jokaisessa toiminnossa ei tarvitse olla samalla tasolla.

Lisää tietoa tutkimuksen prosessista ja selitykset yllä olevan taulukon muuttujille löytyy alla olevista dokumenteista:

Esitys potentiaalisten sosiaalisten vaikutusten arvioinnista uusien liiketoiminamallien osalta

Sosiaalisten vaikutusten muuttujat selitettynä

 

Eerika Heinonen, Turku AMK
eerika.heinonen@turkuamk.fi