Tekstiiliteollisuuden sosiaaliset vaikutukset uusien liiketoimintamallien näkökulmasta

13.09.2022

Telavalue-hankkeessa tarkastellaan paitsi tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksia myös sosiaalisia vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa työntekijöiden hyvinvointi, reilu palkkaus, syrjintä ja reilu kilpailu. Turun ammattikorkeakoulu tutkii hankkeen aikana muun muassa uusien kiertotalouden liiketoimintamallien, kuten tuote palveluna -liiketoimintamallin, kestävyyttä.

Work from home challenges: homelife distractions in workspace, such us family, tv, smartphone, cat, environment and social media.
Abode Stock, Antonio Rodriguez

Ekologisesti, sosiaalisesta ja taloudellisesti kestävä liiketoiminta – onko sellaista?

Sitra on jaotellut uudet kiertotalouden liiketoimintamallit viiteen kategoriaan: tuote palveluna, uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote-elinkaaren pidentäminen, sekä resurssitehokkuus ja kierrätys. Tekstiiliteollisuudessa ollaan jo lähdetty testaamaan eri liiketoimintamallien tarjoamia mahdollisuuksia. Muun muassa Turun ammattikorkeakoulun PaaS Pilots -hankkeessa pilotoitiin kahden tekstiilialan yrityksen liiketoimintaa tuote palveluna -mallin avulla. Voit lukea hankkeesta ja sen aikana laaditusta oppaasta enemmän täältä.

Suomalaisten vaateyritysten näkökulmasta tärkein painoarvo tuote palveluna -liiketoiminnan sosiaalista vastuullisuutta tarkasteltaessa on työntekijöihin ja kuluttajiin kohdistuvat toimet. Näitä ovat esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointi, reilu palkkaus ja tasa-arvo sekä kuluttajien hyvinvointi, mahdollisuus palautteenannolle ja palvelun läpinäkyvyys kuluttajille. Toisin sanoen yrityksen tulee toimia läpinäkyvästi, tarjota mahdollisuus antaa palautetta ja turvata paitsi työntekijöidensä myös tuotteen ostajien terveys ja turvallisuus.  

Mistra Future Fashionin julkaisun (2017) perusteella ainoa markkinoilla hyvin menestynyt uusi kiertotalouden mukainen liiketoimintamalli, kuten tuote palveluna -malli, on ollut sellainen, jossa on voitu mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ilmaiseksi saatuja materiaaleja sekä vapaaehtoisia työvoimana. Tämä asettaa liiketoimintamallit kuitenkin vastuullisuuden näkökulmasta epäilyttävään valoon. Jos ilmainen materiaali ja työvoima ovat ainoa keino saada kiertotalouden mukaisista liiketoimintamalleista menestyviä ja taloudellista voittoa tuottavia, on pohdittava, onko tällainen liiketoiminta tavoiteltavaa.  

Ozdamar-Ertekinin (2016) mukaan nykyinen vaateteollisuus perustuu vauhdin konseptille. Vauhti näkyy niin tuotannossa kuin kulutuksessa. Tällä on paitsi ekologisia ja taloudellisia myös sosiaalisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Vauhti lisää edelleen materialismia ja tarpeetonta kuluttamista. Ihmiset pukeutuvat paitsi itseään myös koko ajan enemmän toisiaan varten. Vaatteilla ostetaan sosiaalista statusta ja imagoa. Tämä ei poistu, vaikka nykyisenlaisen pikamuodin ohelle saataisiin uusia kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja tapoja kuluttaa. Näin ollen myös hitaasti muuttuvia kulutustottumuksia täytyy pystyä muokkaamaan. Jatkuva muutos ja uudistumistarve on kuluttajalle paitsi kallista myös stressaavaa. Tähän ratkaisuna on esitetty muun muassa antikuluttamista. Antikuluttamisella tarkoitetaan tietoisesti kuluttamatta jättämistä. Näin kuluttajalle säästyy rahaa, ja parhaimmillaan hän saattaa päästä irti jatkuvan uudistumisen tarpeesta.

Jakamistalouteen on huomattu liittyvän monia ristiriitaisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Kuluttajien välisen asuntojen tai vaatteiden jakamiseen keskittyvät liiketoimintamallit, jotka vaativat käyttäjiltään fyysistä “läheisyyttä”, voidaan kokea mahdollisena riskinä terveydelle ja turvallisuudelle. Tällaiset mallit vaativat luottamusta käyttäjien ja tarjoajien välillä, kun taas hotellissa tai yrityksen tarjoamassa lainauspalvelussa palveluntarjoja on verifioitu yritys. On myös esimerkkejä siitä, ettei kuluttajat kohtele vuokraamiaan vaatteita tai muita hyödykkeitä samalla kunnioituksella kuin itse omistamiaan.

Toisaalta jakamiseen perustuvat palvelut saattavat edistää yhteisöllisyyttä ja tuoda sellaisia ihmisiä yhteen, jotka eivät muuten tapaisi. Jakamispalveluihin liitettävät hyödyt ja haitat voivat olla yhdistettävissä myös muihin kiertotalouden mukaisiin toimintoihin, etenkin tuote palveluna -malleihin. Monesti kuluttajan siirtyminen kohti vaatteiden vuokraamista ostamisen sijaan katkeaa esimerkiksi hygienian kysymykseen tai pelkoon vaatteiden rikkoutumisesta. Käytännössä, kun kuluttaja ei tunne muita vaatteiden käyttäjiä ja heidän puhtausstandardejaan, liittyy vaatteiden käyttämiseen epäilyksiä puhtaudesta. Kiinnostavaa tässä on se, että käytämme ainakin suhteellisen säännöllisesti tekstiilejä, joita emme omista itse, kuten sairaalassa ja hotellissa, emmekä liitä niiden käyttämiseen hygienian ongelmaa.

 

Työntekijöiden hyvinvointi ja tyytyväisyys tukee yrityksen vastuullisuutta ja liiketoimintaa

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta voi parhaimmillaan kuitenkin lisätä yrityksen työntekijöiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia töissä sekä ylpeyttä omasta työstä ja työpaikasta, mikä taas mahdollistaa tuottavamman liiketoiminnan ja parantaa yrityksen julkista kuvaa. Muita positiivisia sosiaalisia vaikutuksia voivat olla tuotteiden parempi saatavuus ja saavutettavuus, kun tuotteen hinta käyttökertaa kohden laskee tai tarjolla on tuotteita, mihin kuluttajalla ei perinteisessä lineaarisessa mallissa olisi varaa. Kiertotalouden mukainen liiketoiminta vaatii työntekijöiltään uudenlaista osaamista, joten alan asiantuntijoita saadaan työllistettyä ja toisaalta kiinnostus kouluttaa uusia asiantuntijoita lisääntyy.  

 

Tutkimus jatkuu

Sosiaalisen vastuun asiat kulkevat käsi kädessä ympäristövastuun kysymysten kanssa. Yritysten kannalta on tietenkin myös olennaista pohtia eri liiketoimintamallien taloudellista kannattavuutta ja tulevaisuuden riskitekijöitä. Näiden asioiden tutkiminen Telavalue-hankkeessa onkin vasta alussa, ja tutkimus jatkuu koko hankkeen ajan (2023 vuoden loppuun asti).

 

Eerika Heinonen
Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä, Turku AMK