Antikuluttaminen - mitä se on ja miten se muuttaa käsitystämme kuluttamisesta?

29.11.2022
Kuva: Nelli Kontturi

Nykyinen muotiteollisuus on yksi kestämättömimmistä teollisuudenaloista. Suurin ongelma alalla on vaatteiden kertakäyttöisyys. Uusia vaatteita kulutetaa Suomessa vuosittain noin 11,3 kiloa asukasta kohden. Tekstiilijätettä taas syntyy noin 1,7 kiloa vuosittain asukasta kohden. Vaatteita käytetään mahdollisesti vain kerran, minkä jälkeen ne heitetään pois. Samalla kuitenkin koko ajan ostetaan vain lisää uusia vaatteita. Uuden ostamisen ja vanhan hävittämisen sijaan tulisi panostaa vaatteiden käyttöön pidentämällä niiden käyttöikää. Tähän yhtenä ratkaisuna on esitetty antikuluttamista.

Antikuluttamisella tarkoitetaan tietoisesti kuluttamatta jättämistä tai kuluttamisen vähentämistä. Antikuluttamisella pyritään tehostamaan ja pidentämään olemassa olevien vaatteiden käyttöikää, jolloin uusia vaatteita ei tarvitse ostaa, eikä vaatteita heittää pois ennen kuin on aivan pakko. Näin ollen tuotantovolyymia saadaan vähennettyä. Yksi keino vaatteiden käyttöiän pidentämiseen on oikeaoppinen huolto ja kunnossapito

Kaksi villapaitaa tuulettumassa
Kuva: Nelli Kontturi

Antikuluttamista voi toteuttaa esimerkiksi boikotoimalla tiettyä yritystä, aktivismina tai kulutuksen hillitsemisenä. Antikuluttamisen motivaatiolähteet voivat tulla omasta halusta eli sisäisesti tai ulkoisesti esimerkiksi lakien kautta. Tällaisia motivaatiolähteitä voivat olla oma kokemus brändiä kohtaan, ristiriita oman identiteetin tai moraalisen ideologian kanssa, tahto elää yksinkertaisempaa elämää, ympäristön suojelu tai muut eettiset syyt. Antikuluttaminen ei välttämättä liity mitenkään kestävään kehitykseen vaan se voi tapahtua myös esimerkiksi halusta säästää rahaa.

Antikuluttamisen avulla voidaan myös vähentää jätteen määrää, sillä vaatteet pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään, jolloin jätettä syntyy vähemmän. Vaatteiden ostaminen vähenee, minkä ansiosta antikuluttaminen voi myös olla ratkaisu kestämättömään ostokäyttäytymiseen ja tuotantovolyymeihin. Antikuluttaminen auttaa myös oman identiteetin tunnistamisessa ja rakentamisessa, sillä se on yksi keino ilmaista itseään. Antikuluttamisen kautta omat vaatteet tulevat tutummiksi, minkä ansiosta oma tyyli rakentuu entistä selvemmäksi.

Antikuluttaminen on siis tietoinen valinta, eikä sitä tule yhdistää liikaa kestävään kehitykseen. Tästä johtuen antikuluttamisesta kiinnostuneen on hyvä huomioida, etteivät esimerkiksi kierrätys ja uudelleenkäyttö aina vastaa antikuluttamisen tavoitteita. On paljon kiinni kuluttajan omasta motiivista toimia, voidaanko toiminta laskea mukaan antikuluttamiseen. Kuluttaja voi siis kysyä itseltään, miksi laittaa vaatteen kiertoon.

Jokainen kuluttaja toki kohtaa tilanteita, jolloin on tarve luopua tai hankkia uutta. Kirpputorilla myyminen, vaatekeräykseen lahjoittaminen tai lahjaksi antaminen ovat hyviä tapoja hävittää omasta vaatekaapista käyttökelpoisia tekstiilejä ilman, että ne päätyvät suoraan jätteeksi. Kuluttajan motiivina tulee kuitenkin olla oman kulutuksen vähentäminen. Tarpeettomista vaatteista luovutaan eikä tilalle aiota hankkia uutta – muuten toimintaa ei voida pitää antikuluttamista tukevana. Kiertoon laittaminen toki lisää vaatteiden lukumäärää yksittäisen ihmisen kulutussilmukassa, mutta käytettyjen materiaalien kierron määrä ei lisäänny ja se tukee antikuluttamista.

Kolme vilapaitaa viikattuna tuolille
Kuva: Nelli Kontturi

Antikuluttamiseen voi osallistua myös valmistamalla vaatteita itse. Käytettävien materiaalien tulee kuitenkin olla kierrätettyjä, jotta toiminta voidaan laskea antikuluttamiseksi. Kaupasta hankittu uusi kangas vastaa ikään kuin vaatteen olisi ostanut kaupasta, jolloin materiaalien määrä kierrossa lisääntyy. Se ei siis käytännössä vastaa antikuluttamisen tavoitetta. Itse tehdyt vaatteet voivat kuitenkin olla pitkäikäisiä ja siten edesauttaa antikuluttamista. Itse tehty vaate on suunniteltu ja tehty alusta loppuun omien mieltymysten mukaiseksi. Silloin sen käyttöikä on todennäköisesti pidempi kuin kaupasta ostetun vaatteen.

Kuluttajilla on suuri vastuu vaatteiden kuluttamisessa. He päättävät milloin ja mitä ostavat, kuinka he käyttävät vaatteita sekä milloin ja miten he hävittävät ne. Antikuluttamisen myötä kuluttaminen muuttuu ja uusien vaatteiden ostaminen vähentyy. Uuden ostamisen sijaan pyritään pidentämään vaatteiden käyttöikää, minkä ansiosta erilaiset korjaus- ja huoltopalvelut korostuvat. Uusien vaatteiden ostamisesta siirrytään ennemmin vaatteiden vaihtamiseen ja lainaamiseen tuttujen tai tuntemattomien kanssa. Tämä mahdollistaa uusien vaatteiden käyttämisen, mutta se ei kuluta luontoa, sillä vaihdossa kiertää jo olemassa olevia vaatteita. Antikuluttaminen sopii siis myös helposti vaatteisiin kyllästyville tai tyyliä usein vaihtaville.

Miettiessä siirtyisikö antikuluttamiseen on hyvä muistaa, että kaikki teot ja valinnat uudistavat taloutta. Antikuluttamiseen siirtymällä pystytään siis vaikuttamaan ja muuttamaan muotiteollisuuden suuntaa kestävämmäksi.

 

Nelli Kontturi & Jenni Luotonen
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat

 

Lähteet:

Vesterinen, E. Syrjälä, H. 2022. Sustainable anti-consumption of clothing: A systematic literature review. Cleaner and Responsible Consumption, vol 5. Viitattu 25.11.2022. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666784322000158?via%3Dihub

Mäkilä, K. 2020. Antikuluttamisella vastuullista muotia. Pro gradu. Vaasan yliopisto. Viitattu 25.11.2022. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/11040/UniVaasa_2020_Kiira_Makila.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Janttonen K. 2022. Vaatteiden antikuluttamisen motivaatiotekijät. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751082/Janttonen_Kaisa.pdf?sequence=2

Eetti ry. 2022. Maijan yritysvastuukoulu 15. jakso (Vaatteiden antikuluttaminen – feat. Essi Vesterinen). Podcast. Viitattu 25.11.2022. https://suomalaiset-podcastit.fi/podcast/eettisen-kaupan-puolesta-ry/maijan-yritysvastuukoulu-15-jakso-vaatteiden-antik

Dahlbo, H. Rautiainen, A. Savolainen, H. Oksanen, P., Nurmi, P. Virta, M. 2021. Textile flows in Finalnd 2019. Reports from Turku University of Applied Sciences 276. Viitattu 29.11.2022. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167873.pdf