Festareilla pohdittiin kulutustottumuksia
Mistä ostat vaatteesi? Hankitko ne uutena kaupasta vai suositko mieluummin käytettyjä tekstiilejä? Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit hankkiessasi vaatteita? Oletko koskaan edes pohtinut?
Telaketju-hanke laittoi festarikävijät pohtimaan näitä kysymyksiä hankkeen ollessa Turun ammattikorkeakoulun RockSock-pisteen vieraana heinäkuussa järjestetyssä Ruisrockissa. Opiskelijat olivat rakentaneet tekstiiliteeman ympärille toiminnalliseen pisteen, ja teeman pohjalta tehtiin myös kysely, jolla pyrittiin selvittämään festarikävijöiden suhtautumista muun muassa vaatteiden kierrätykseen ja vuokraukseen.
Hyväntekeväisyyteen ja kavereille
Jokaiselta suomalaiselta päätyy vuosittain jätteeksi keskimäärin noin 13 kg tekstiilejä. Telaketjun kyselyyn vastanneista 89 % arvioi määrän kuitenkin omalla kohdallaan olevan pienempi. Arjen tohinassa jää helposti huomaamatta, miten suuri kasa pois heitetyistä tekstiileistä syntyy. RockSock-pisteelle oli tuotu 13 kg painava säkki havainnollistamaan kyseistä määrää, ja säkin koko yllättikin monet pisteellä vierailleet.
Suosituimpia tapoja kierrättää tarpeettomat vaatteet olivat kyselyn mukaan hyväntekeväisyys ja kierrätyskeskukset. Näitä toimenpiteitä suosi 74 % vastanneista. Yli puolet kertoi myös antavansa ystävilleen sellaisia vaatteita, joita ei itse enää käyttänyt. Kolmasosa vastaajista suosi myös vaatteiden myymistä joko netissä tai perinteisillä kirpputoreilla.
Vaatteen käyttöiän pidentäminen on merkittävä teko ympäristön kannalta. Vaatteille kannattaa keksiä mahdollisimman paljon hyötykäyttöä ennen kuin ne heittää pois.
Noin 30 % ilmoitti heittävänsä vaatteita myös suoraan roskiin. Esimerkiksi alusvaatteet tai kosteat tai homeiset tekstiilit kuuluvatkin sinne, mutta hyväkuntoiset vaatteet kannattaa lahjoittaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Vaatteen käyttöiän pidentäminen on merkittävä teko ympäristön kannalta, sillä käyttöiän pidentäminen yhdeksällä kuukaudella vähentäisi hiili- ja vesijalanjälkeä sekä jätteen määrää jopa 20–30 prosentilla. Vaatteille kannattaa siis keksiä mahdollisimman paljon hyötykäyttöä ennen kuin ne heittää pois. Vasta kun vaate ei enää kelpaa uudelleenkäyttöön, sen paikka on muun sekajätteen joukossa tai mahdollisuuksien mukaan poistotekstiilikeräyksessä. Vuoteen 2025 mennessä Euroopan maiden on järjestettävä tekstiilijätteiden erilliskeräys, jolloin poistotekstiilikeräys laajenee koko Suomeen.
Mukavuus ja ulkonäkö edellä
Vaatteiden hankinnassa tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat vaatteiden mukavuus ja ulkonäkö – 67 % kyselyyn vastanneista ilmoitti nämä tärkeimmiksi kriteereikseen. Muita tärkeitä ominaisuuksia olivat hinta, materiaali ja pitkä käyttöikä. Eettisyys (6 % vastanneista), valmistusmaa (7 %) tai ekologisuus (14 %) vaikuttavat kyselyn perusteella vain vähän vaatteiden hankintaan. Kierrätyskuiduista valmistettuihin vaatteisiin suhtauduttiin suopeasti, sillä niihin suhtautui positiivisesti 86 % vastaajista ja neutraalisti 14 %. Negatiivista suhtautumista kierrätyskuituihin ei ollut kenelläkään vastanneista.
Telaketjun tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamalleja, jotka tukevat tekstiilien kestävää valmistusta ja kulutusta. Useimmiten vaatteet hankitaan omaksi, mutta viime vuosina myös esimerkiksi vaatteiden vuokraus on saanut jalansijaa tekstiilialalla. Kyselyyn vastanneista vain joka kymmenes oli vuokrannut vaatteita erityistilaisuuksiin, ja vain yksi kertoi vuokranneensa usein myös arkivaatteita. 62 % ilmoitti kuitenkin olevansa kiinnostunut esimerkiksi juhlavaatteiden vuokrauksesta. 27 % vastanneista ilmoitti haluavansa ostaa yhä omat vaatteensa.
Telaketjun kyselyyn vastasi Ruisrockin aikana 87 henkilöä. 90 % vastaajista oli alle 35-vuotiaita. Vastaajista 49 oli naisia ja 34 miehiä ja sukupuolekseen muun ilmoitti 4 vastaajaa.
Marketta Virta ja Jemina Hongell
Osana Telaketju-hanketta tehdään kuluttajatutkimusta, jonka avulla selvitetään muun muassa, miten kuluttajat suhtautuvat kiertotalouden ratkaisuihin ja millaisille kiertotalouden toimintamalleille ja tuotteille on kuluttajien keskuudessa kysyntää. Kuluttajien suhtautumisen ymmärtäminen on tärkeää kehitettäessä uutta tekstiilien liiketoimintaa.