Paljonko vaatteesi oikeasti maksavat?
Joukko Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita pääsi keväällä 2022 mukaan How much do clothes really cost -nimiseen projektiin. Projektin tarkoituksena oli tuottaa laskuri, jolla voi laskea omien vaatteidensa käyttökerrat ja todellisen hinnan.
Projektin idea on lähtöisin Olof Hoverfältiltä, joka laskee vaatteidensa käyttökustannuksia keräämällä dataa jokaisesta käyttämästään vaatteestaan. Hoverfält sai sysäyksen datankeruuseen, kun hänen vaimonsa oli pohtinut, ovatko kalliimmat lastenvaatteet kuitenkaan laadukkaampia kuin edullisemmat. Tästä alkoi hänen kiinnostuksensa vaatteiden todellisista käyttökustannuksista.
Hoverfält kerää tietoa itse ohjelmoimalleen Google Sheets -alustalle, mistä hän on yhdistänyt datan R-ohjelmointikielellä toteutettuihin graafisiin kuvaajiin. Tarkoituksena on seurata tekstiilien elinkaarta ja laskea kunkin vaatteen käyttökustannus.
Projektiryhmämme tehtävänä oli kehittää samankaltainen tiedonkeruumenetelmä.
Ideasta toteutukseen
Innovaatioprojektin aikana saimme ideoida vapaasti projektin toteutumista ja suunnitella projektin kannalta toimivinta tiedonkeruumenetelmää. Projektin alussa meillä ei ollut vielä selkeää tavoitetta,mutta se hahmottui vähitellen ensimmäisten viikkojen aikana. Tutustuimme alussa tekstiilien kiertotalouteen ja oivalsimme, että projektin yhtenä tavoitteena voisi olla vaatteiden elinkaaren pidentäminen. Tekstiiliteollisuus on todella kuormittavaa ympäristölle, ja siksi tekstiilien kiertotalouden kehittäminen tuntui tärkeältä.
Kehitimme tiedonkeruumenetelmää tammikuusta lähtien. Suunnitelmissa oli käyttää RStudiota tiedonkeruussa ja sen avulla tehdä erilaisia visualisointeja, mutta tämä osoittautuikin hankalaksi, koska ohjelmiston ohjelmointikieli ei soveltunut meidän käyttöömme kokeiluista huolimatta. Python-ohjelmointikieli oli sujuvampaa, kun kaikilla oli jo perusosaaminen siitä.
Kehitimme tiedonkeruuta niin, että se ohjelmisto laskee vaatteen hinnasta ja käyttökertojen määrästä jäljelle jäävän hinnan yksittäistä käyttökertaa kohti. Ohjelmisto myös laskee kuukausittaiset keskiarvot eri vaatteiden käyttökerroista, ja käyttäjä voi merkata ylös vaatteen tilanteen, eli onko se käytössä vai käyttämättä, sekä aloituspäivämäärän ostohetkeltä.
Olemme lisäksi keränneet tietoa kuluttajilta vaatteiden kierrätyksestä ja mielenkiinnosta kyseistä tiedonkeruuta kohtaan Google Forms -kyselyn avulla. Olemme analysoineet lukuisia saapuneita kyselyvastauksia, joita myös Telavalue voisi tarvittaessa hyödyntää.
Muutamia nostoja kyselyvastauksista:
- 61,5 % sanoo kierrättävänsä vaatteensa
- 43,6 % tietää mitä kiertotalous on
- 61,5 % olisi kiinnostunut tämän kaltaisesta sovelluksesta, jos sellainen tulee julkiseen käyttöön.
Oivalluksia ja jatkokehitysajatuksia
On ollut hienoa huomata, että projektin aihe on avannut silmiämme omien vaatteidemme käytöstä, ja ostopäätökset tulee nyt tehtyä harkiten. Toivon mukaan tiedonkeruun toteuttaminen tuottaisi saman vaikutuksen jokaisessa käyttäjässään.
Digitalisaation myötä kirpputorien lisäksi käytettyjen vaatteiden verkkokaupat ovat saaneet enemmän huomiota, mikä edistää vaatteiden kiertokulkua entisestään. Projektin tarkoituksena on ollut, että Telavalue voi tarvittaessa jatkaa tiedonkeruun kehittämistä ja käytäntöön ottamista. Tarkoituksena oli laittaa alulle ohjelmiston kehitys ja tutkia yleistä vaatteiden kierrätystä kyselyn vastaajien kesken. Koska elämme nykyteknologian aikaa ja älypuhelimia näkyy kaikilla, olisi hienoa nähdä tämä ohjelmisto mobiilisovelluksen muodossa ja kaikkien käytössä.
Kohti parempia valintoja ja hyvää kevään jatkoa!
Hoffström Katariina, Maija Poikolainen, Anniina Salonen
Turun Ammattikorkeakoulu