Tekstiiliteollisuuden kiertotalouden puuttuva palanen?

11.11.2019

Teksti: Suvi Järvi, Sideflow Oy

Tekstiiliteollisuuden liikevaihto globaalisti on triplaantunut 2000-luvulla (3), ja nykyisen väestönkehityksen ja kulutuskulttuurin valossa on odotettavissa lisää voimakasta kasvua tuleville vuosille. Mitä kestävyyskriisin tulee, muotibisnes tunnetaan jo nyt kuluttajien keskuudessa yhtenä suurimmista pahiksista. Niinpä kuluttajat ovat jo heränneet toivomaan äänekkäästi muutosta myös tekstiilialalle, esimerkiksi kierrätyksen tehostamisen muodossa. 

Kestävyyskysymysten ajattelu jäteongelmana ei vie meitä kuitenkaan usein todellisuudessa kovin pitkälle. Suomessa jopa 96 prosenttia kaikesta jätteestä syntyy teollisuudesta, yhdyskuntajätteen osuuden jäädessä vain muutamiin prosentteihin (1).  Suomalaisia onkin moitittu jopa liian tehokkaina jätteenkäsittelyssä, mikä vie huomion pois siitä, kuinka kipeästi kaipaamme systeemisen muutoksen kiihdyttämistä, pois lineaarisesta tuotantomallista kiertotalouteen, jossa materiaalit on suunniteltu kiertämään jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.

Esimerkiksi vaatetusteollisuudessa materiaalista 15–25 prosenttia päätyy Suomessa leikkuuvaiheessa jätteeksi (2). Tästä massasta puhuminen käsitteellä ”jäte” luo jo itsessään vääriä mielikuvia loppuun kulutetusta, vaikeasti hyödynnettävissä olevasta massasta. Kun puhutaan tekstiilituotannon sivuvirroista, puhutaan kuitenkin usein täysin neitseellisestä materiaalista joka jää hyödyntämättä. Sideflow’n tavoite on siirtää puhe jätteistä keskusteluun arvokkaista sivuvirroista, joiden potentiaali on jäänyt hyödyntämättä tai on nykysysteemissä liian hankalaa yrityksille.

Pala vihreää kangasta
Täysin neitseellistä materiaalia jää hyödyntämättä jo tuotantovaiheessa, esimerkiksi leikkuuylijäämänä ja pakanloppuina. Kuva: Sideflow Oy

Takaisin suunnittelupöydälle

Sideflown koko toiminta lähti käyntiin pieninä pilotteina, joissa pyrimme vähentämään tuotannon hävikkiä tuotesuunnittelun avulla, ja olemmekin päässeet kaikissa kokeiluissamme lupaaviin tuloksiin. Materiaalien hyödyntäminen saman tuotannon sisälläkin tehokaammin on usein mahdollista, kuten Sideflown kokeilut ovat osoittaneet. Usein kaikki omin resurssein käytettävissä olevat keinot on yrityksessä kuitenkin jo otettu käyttöön – onhan materiaalihankinnat aina kuluerä ja hävikin minimointi pelkästään jo viisasta taloudenpitoa. Muutokseen tarvitaan myös uudenlaisia tukitoimintoja yritysten käyttöön, ja mekin haluamme tarjota omissa piloteissamme syntynyttä osaamista kaikille ympäristövastuusta kiinnostuneille tekstiilialan yrityksille. 

Jätteetön tuotanto syntyy ennen kaikkea elinkaaren alkupäässä ennen kuin valmistus alkaa, ja kiertotalousratkaisut mahdollistetaan tehokkaimmin sieltä käsin.

Useat tuotteen ympäristövaikutuksia koskevat päätökset tehdään ihan elinkaaren alussa, valmistuttavan yrityksen ja suunnittelijan toimesta. Siksipä päädymme helposti syyttämään väärää puuta, kun haukumme saastuttavia tehtaita jätevuorineen kaukana meistä tai pikamuotia hamstraavia kuluttajia. Paljon vaikutusvaltaa voi olla fyysisesti hyvinkin kaukana tehtaasta, joka tuotteen valmistaa. Toivomme suunnittelijoiden ja heitä työllistävien yritysten ennen kaikkea inspiroituvan, ei syyllistyvän siitä, kuinka päätökset vaikuttavat tuotteen elinkaareen eri vaiheissa. Jätteetön tuotanto syntyy ennen kaikkea elinkaaren alkupäässä ennen kuin valmistus alkaa, ja kiertotalousratkaisut mahdollistetaan tehokkaimmin sieltä käsin.

Sillanrakentajia tarvitaan

Moni yritys Suomessa kyllä tunnistaa sen, että hävikkimateriaali ansaitsisi päätyä jonnekin ihan muualle kuin energiapolttoon.  Tuotannoissa syntyy väistämättä sivuvirtoja, joiden hyödyntämiseen yrityksen täytyisi kuitenkin löytää myös muita tahoja. Tekstiiliä materiaalina käyteään valmistavassa teollisuudessa mitä erilaisimmissa tuotteissa vaatetus- ja tekstiilituotteiden lisäksi, joten käyttämätöntä hyödyntämispotentaalia kyllä on. Tekstiilimateriaaleja on kaikkialla autoista rakennuksiin, mitä moninaisimmissa kohteissa, joita ei usein oma mielikuvitus riitä hahmottamaan. Lisäksi uusin teknologioin kehitetään jatkuvasti mielenkiintoisia uusia materiaaleja – muovipullot kiertävät jo vaatteiksi ja vaatteet esimerkiksi komposiiteiksi. Materiaalikierron mahdollistamiseksi näitä yrityksiä ja jopa täysin erilaisia toimialoja ylittäviä toimintamalleja täytyy tuoda vielä tehokkaammin yhteen. 

Eri värisiä papereita, keskellä olevassa paperissa lukee kiertotalous
Tekstiilisivuvirtojen hyödyntämiseen tarvitaan toimialoja ylittäviä siltoja. Kuvassa Painovoima Ry:n valmistamaa kuitupaperia poistotekstiilistä. Kuva: Sideflow Oy

Oman palvelumme tavoitteena on toimia yhdistävänä siltana sivuvirtojen ja ideoiden välillä, mahdollistaen materiaalien tehokkaamman käytön ja kierron. Palveluumme voi nopeasti listata sivuvirtaa, minkä hyödyntämiseen ei omat prosessit riitä – ja palvelun kautta hyödyntäjä ne voi myös sieltä löytää. Hyödyntäjällä tarkoitamme toimijaa, jolla on idea tai innovaatio, jonka ansiosta materiaalin hyödyntäminen toisaalla on mahdollista. Tämän jälkeen kohti nollahukkaa voi edetä askel askeleelta toimenpide kerrallaan.

Filosofiamme on löytää hukkamateriaalille hyödyntämistapa, joka itsessään kuluttaa mahdollisimman vähän resursseja. Onhan kiertotalousajattelussa ja myös EU:n jätehierarkiassa (4) uudelleenprosessointi se viimeinen, kuluttavin vaihtoehto. Vaikka esimerkiksi uudet kuidunjalostusteknologiat ovat todella lupaavia tekstiilikierron tehostumisen kannalta, joskus vanhakin metodi voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Täytyy muistaa, että maailma on jo täynnä valmiita ideoita ja tekniikoita, ja osa niistä voi pohjautua aivan ikiaikaisiin käsityömenetelmiin. 

Mallin päällä on sininen takki, joka on koottu erilaisista palasista
Käsityöläisillä on paljon jakamatonta resurssiviisautta. Lindströmin käytöstä poistuneet työvaatteet muuttuivat pilotissamme suunnittelija Elina Prihan tekniikoilla uusiksi vaatteiksi. Kuva: Sideflow Oy

Telaketju-hankkeen kautta olemme pääseet tutustumaan useisiin mielenkiintoisiin avauksiin. Uskomme, että nyt kun kiinnostus tuntuu vasta kunnolla heränneen kiertotalouden mahdollisuuksiin, tämä saattaakin olla vasta alkusoittoa. Me Sideflow’ssa odotamme innolla avauksia esimerkiksi biomimiikan saralta, mikä on luonut kautta historian uusia innovaatioita. Biologiset prosessit luovat myös kokoajan uutta materiaalikierron ja prosessoinnin saralla, etenkin ongelmallisen muovin suhteen.

Mitä uutta ja yllättävää tulevaisuus tuokaan tullessaan, meidän missionamme on rakentaa niitä siltoja, jotka yhdistävät sivuvirrat, taitajat ja ideat parhaalla tavalla ja palauttavat materiaalille sen arvon.

Suvi Järvi
Sideflow Oy

Lähdeviitteet:

(1) Tilastokeskus 2012: Suomen kokonaisjätemäärien kertymät sektoreittain 2008–2012.

(2) Huttunen, Hanna 2014: Tekstiiliteollisuuden leikkuujätteen määrä ja hyödyntäminen suomalaisessa vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa, Hämeen ammattikorkeakoulu.

(3) World Bank 2018: A.T. Kearney analysis, textile and apparel industry.

(4) European Commission 2008: Directive 2008/98/EC on waste.


Miksi olemme mukana Telaketjussa?

Sideflow on mukana Telaketju-hankkeessa, koska haluamme olla mukana kehittämässä Suomesta kiertotalouden edelläkävijämaata tekstiilialalla. Haluamme luoda pysyvän uuden käytännön yritysten käyttöön tekstiiliylijäämän jakamiselle.

Hankkeen tarjoamien kokeilujen ja verkostojen kanssa jatkamme omaa kehitystyötämme ja muotoilemme omaa palveluideaamme mahdollisimman monia tekstiilialan toimijoita hyödyttäväksi. Hankkeen yhteiselle työlle Sideflown palvelu tarjoaa kestävää ratkaisua hyödyntäjäverkoston hallintaan, jossa ylijäämämateriaalia tuottavat ja hyödyntävät yritykset pääsevät kohtaamaan. Haluamme tuoda hankkeen fokukseen tekstiilin koko elinkaaren, eli kuinka materiaaleja voi hyötykäyttää tehokkaammin myös tuotesuunnittelu- ja tuotantoprosessissa.