Työttömyys työllistämistyön toteuttajan silmin

03.07.2018

Helmikuun lopussa 2018 pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:in rekisterissä 86 500 henkilöä. Määrä on 30 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kokonaisuudessaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 276 200 henkilöä. Työvoimasta työttömien työnhakijoiden määrä on 10,5 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli ilmoitettuna TE-toimistoissa 77 558. Nopealla vertailulla huomaa, että kaikille hakijoille ei ole töitä tarjolla. Työttömän ihmisen psyyken kannalta pahin vaihtoehto on jäädä osattomana kotiin. Työttömyyden pitkittyessä työtä etsivän työllistyminen muuttuu yhä vaikeammaksi.

Etenkin pitkittyneen työttömyysjakson katkaisemiseksi tarvitaan tukitoimia. Näitä toimia usein kutsutaan myös aktivoinniksi. Voidaan puhua myös kepistä ja porkkanasta. Porkkanaa on tarjolla, jos työtön henkilö osallistuu työkokeiluun, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai työllistyy vaikka palkkatuen avulla. Nykypolitiikalla keppiä tarjotaan, jos työtön henkilö ei osallistu oikeanlaisiin työllistämistä edistäviin palveluihin, tai pysty osoittamaan aktiivisuuttaan työnhaussa. Omat haasteensa työllistymiseen luovat asuinpaikkakohtaiset erot palvelutarjonnassa ja etäisyydet työpaikkoihin.

Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla globalisaation ja digitalisaation vanavedessä. Esimerkiksi tuotannon työtehtävien siirtyminen yli Suomen rajojen on vähentänyt suorittavan työn tehtäviä. Kärjistäen sanottuna suorittava työ tehtaissa on Suomessa vähentynyt ja palvelusektorin työt ovat lisääntyneet. Käytännössä rakennemuutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuri osa jonkin suomalaisena tunnetun merkin tekstiileistä valmistetaan Aasiassa. Ennen Suomessa tekstiilikoneet pyörivät ja tuottivat laatukankaita, nykyisin kankaat kuljetetaan Suomeen laivoilla merimatkojen takaa. Ennen joku paikkakunta oli tunnettu tehtaistaan, mutta nykyään tehtaille etsitään uutta käyttötarkoitusta. Ennen myös paikkakunta tarjosi usealle töitä, mutta nyt töitä on etsittävä kauempaa.

Useita tekijöitä pitkittyneen työttömyyden taustalla

Pitkittyneen työttömyyden taustalla on useita tekijöitä. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa ovat ilman koulutusta tai työkokemusta olevat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Toinen vaikeasti työllistyvä ryhmä ovat yli 54-vuotiaat työnhakijat. Maahanmuuttajat ovat kolmas vaikeasti työllistyvä ryhmä. Maahanmuuttajien työllistymistä hidastaa usein heikko suomen kielen taito. Yhteinen nimittäjä työllistymisen esteenä ovat koulutuksen ja työkokemuksen vastaamattomuus nykyisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Työttömyystilanteeseen vaikuttaa vahvasti myös vallitseva työmarkkinatilanne. Työmarkkinat Suomessa ovat olleet lähes vuosikymmenen kovassa pinteessä vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin myötä. Kymmenen vuoden laskusuhdanne näyttää viimein onneksi helpottavan ja työllisyysaste lähestyy jo 70%:n haamurajaa. Heikommassa asemassa olevien työllistyminen on kärsinyt laskusuhdanteen tuottamasta työmarkkinatilanteesta suuresti ja elpyy nyt muita työntekijäryhmiä hitaammin.

Kuvitellaan että nimesi on Eija. Olet työskennellyt 25 vuotta teollisen tuotannon parissa koneenkäyttäjänä. Ikäsi alkaa viitosella. Oman alasi töitä ei enää ole. Työttömyytesi on jo pitkittynyt. Olet joustava ja valmis opiskelemaan uuden ammatin. Kuulit että palvelusektorilla olisi töitä, joten kouluttauduit asiakaspalvelun ammattilaiseksi. Tietokonekin on jo aivan tuttu, harrastat myös liikuntaa, ja olet ikäiseksesi hyvässä kunnossa. Töitä ei vain löydy. Hakemuksia olet lähettänyt yli 100 viime vuoden aikana.

Työelämässä auttaa, jos on luontaisesti ulospäin suuntautunut ja avoin muutoksille sekä omaa hyvät verkostot, joiden kautta voi kontaktoida oikeita ihmisiä ja tuoda esille osaamistaan. Pitkittynyt työttömyys syö itseluottamusta. Työttömyys myös eristää sosiaalisista ympyröistä. Jos vaikeaan työmarkkinatilanteessa olemiseen liittyy vielä terveydentilan aleneminen tai oppimisvaikeudet, niin aktiivinen, monikanavainen ja verkostoja hyödyntävä työllistyminen saattaa tuntua saavuttamattomalta unelmalta.

Kierrätyskeskus luo mahdollisuuksia

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy toimii matalan kynnyksen työllistäjänä. Tavoitteenamme on osallisuuden kasvattaminen tarjoamalla työnteon mahdollisuuksia vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville henkilöille. Tarjoamme henkilökunnallemme, eli myös työkokeilijoille, työhönvalmennusta ja mahdollisuutta suorittaa osaamistodistuksia sekä ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia työskentelyaikana. Työllistämisessä onnistumisen mittamme on onnistunut jatkopolutus opintoihin tai töihin avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinarooli tarkoittaa käytännössä työllistämistä työttömyydestä kohti avoimia työmarkkinoita. Voidaan puhua myös valmentavista työmarkkinoista. Vuonna 2017 yli 50 % työhönvalmennukseen osallistuneista saikin itselleen positiivisen jatkon. Valmennus on vapaaehtoista, eivätkä kaikki työntekijät osallistu palveluun.

Eija työllistyi Kierrätyskeskukselle asiakaspalvelutehtäviin palkkatuen turvin. Työsuhde oli määräaikainen perustuen työllistämistukeen. Eija osallistui työhönvalmennukseen säännöllisesti. Työhönvalmentajan kanssa päivitettiin cv ja kohdennettiin työhakemuksia vastaamaan haettavia työtehtäviä. Lopulta töitä löytyikin Kierrätyskeskuksessa työskentelyn jatkoksi päivittäistavarakaupan kassalta. Luvattu työ oli tosin rekryfirman kautta ja nollasopimuksella. Määräaikaista työtä oli onneksi tarjolla pian sesonkitöinä. Eijan toiveissa olisi vielä pysyvä työsuhde, mutta Eijan mielestä pysyvän työpaikan hakeminen on helpompaa toisesta työstä käsin verrattuna työttömyydestä käsin hakemiseen.

Julkisessa keskustelussa emme ole tuoneet juurikaan esille työtämme työllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi. Olemme olleet hiljaa, koska työllistämistyön tekijät saavat kohdata kritiikkiä työn teettämisestä osin yhteiskunnan tuella. Näin siitäkin huolimatta, että emme tavoittele voittoa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Olemme Helsingin kaupungin tytäryhtiö. Teemme yleishyödyllistä työtä. Tavoitteenamme on olla innostavin kestävän elämäntavan ratkaisija ja suunnannäyttäjä. Haluamme säästää luonnonvaroja. Viime vuonna ohjasimme asiakaslahjoituksista uudelleenkäyttöön yli 4 miljoonaa tavaraa! Nämä tavarat kulkivat yhteensä noin tuhannen henkilön kautta asiakkaillemme. Nämä henkilöt ovat enimmäkseen ihmisiä, jotka vielä hetki sitten etsivät pidemmän aikaa töitä.

Pysyvän työllistämisen tueksi tarvitaan pysyvämpiä työpaikkoja. Perustuslakimme mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Joko perustuslakia tulee muuttaa vastaamaan todellisuutta tai sitten tulisi pohtia, miten jokaiselle turvataan oikeus työhön. Yksi ratkaisu olisi työllistämisen velvoittaminen yrityksiltä ja yhteisöiltä. Tämä voisi tarkoittaa myös lyhyempää työaikaa eli töiden jakamista useammalle. Työn jakaminen usealle tekijälle voisi tarkoittaa myös tehostamisen vastapainoa. Oma keskustelunsa on tietenkin automatisaatio, kuten itsepalvelukassat, joita hoitamaan tarvitaan vain yksi myyjä kuutta kassapistettä kohden.

Kuva: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Työllisyyden edistäminen on niin suuri ja jollakin lailla kaikkia yhteiskunnan jäseniä koskettava asia, että ratkaisujakin tulisi hakea yhdessä. Töitä on, mutta kaikista töistä ei makseta palkkaa. Esim. ihmisten kanssa tehtävässä työssä, kuten lastenhoidossa, vanhustenpalveluissa tai sosiaalityössä olisi tilausta lisäkäsille. Jostakin syystä toisen ihmisen kanssa olemista ei välttämättä pidetä työnä, vaan monet työt hoituvat vapaaehtoisten henkilöiden avulla. Tulisiko pohtia tekemisen arvottamista uudelleen, mikä kaikki on tärkeämpää kuin ihmistyö? Mistä olemme valmiita maksamaan? Kulutustuotteista vaiko mummon ihmisarvoisesta hoidosta? Maksammeko mieluusti uudesta autosta, mutta paljonko voisimme maksaa ulkoilusta puhtaassa lähimetsässä? Miksi kaikesta edes kuuluisi maksaa? -Vaikka sen vuoksi, että näin saataisiin töitä ja palkkaa jollekin. Vapaaehtoisten maksujen varaan on huono rakentaa. Yhteiskunnan tehtävänä on verorahojen kerääminen ja suuntaaminen.

Työllisyyden edistäminen on myös käytännön tekoja. Sitä että tarjoaa työtä ja mahdollisuutta myös sille henkilölle, jolla on ansioluettelossa aukkoja. Työllistämistyön merkitystä kuvaillaan usein lukuina. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy tarjosi työnteon ja osallisuuden mahdollisuuksia vuonna 2017 lähes 1000:lle henkilölle. Näistä palkkatuella työllistettiin 451 henkilöä tai työkokeilussa oli 498 henkilöä. Pelkästään yrityksen omalla rahalla vuonna 2017 töitä teki 65 henkilöä. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on Suomen suurin välityömarkkinoilla toimiva yritys, muut isot toimijat kentällä ovat järjestöjä tai säätiöitä. Välityömarkkinat sijaitsevat työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välissä. Välityömarkkinoilla on tarkoitus parantaa työttömien työllistymisen edellytyksiä.

Ihanneyhteiskunnassa ei tarvittaisi välityömarkkinoita. Työllistäminen hoituisi yhteisellä tahtotilalla ja resurssien allokoinnilla. Tahtotilaa tarvitaan empatian lisäämiseen. Tehokkuus/ tuottoajattelun rinnalla kulkisi yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen. Poliittisessa päätöksenteossa korostettaisiin hyvää elämää ja oikeudenmukaisuutta ensisijaisina arvoina. Työllistämisen edistämiseen kaivataan uusia, yhdessä luotuja ratkaisuja.

Sanna Fagerlund
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy


Lue yritysten pohdintoja tässä blogisarjassa

Seitsemän Telaketjussa mukana olevaa yritystä halusi oppia lisää vastuullisuuden viestimisestä asiantuntijoiden vetämässä työpajasarjassa. Nyt he kertovat ajatuksistaan blogitekstien muodossa.