Yhteiskehittämällä ei mennä siitä, mistä aita on matalin

Teksti: Sini Ilmonen, LSJH

Kiertotaloudessa tarkastellaan tuotteiden ja palvelujen kokonaisia arvoketjuja. Näiden arvoketjujen kehitystyötä tehdään yhä enemmän myös verkostomaisesti. Kiristyvä kilpailu onkin luonut painetta ottaa mukaan eri tahoja oman organisaation ulkopuolelta jo kehitystyön varhaisessa vaiheessa. Yhteiskehittämistä tarvitaan ja siitä puhutaan, mutta miten se toteutuu käytännössä.

Yhteiskehittäminen, eli toisin sanoen jonkin asian kehittäminen yhteistyössä, vaatii sidosryhmien tasavertaista osallistumista. Lisäarvoa tuotetaan, kun eri alojen asiantuntijat saadaan pohtimaan haasteisiin yhteisiä ratkaisuja.  Yhteiskehittämisessä kilpailevat ja joskus riitelevätkin tahot pitää saada keskustelemaan saman pöydän ääreen. Osallistujien tulee löytää yhteinen tavoite, jota kohti kuljetaan ­– usein eri näkökulmista ja lähtökohdista. Jotta tämä onnistuu, tulee yhteiskehittämiseen osallistuvien ymmärtää, miten tärkeää heidän panoksensa kehitystyölle on ja miten arvokasta on saada monet näkökulmat ja osaaminen yhteen.

Yhteiskehittämisessä sekä onnistumiset että epäonnistumiset jaetaan avoimesti, jotta kaikki hyötyisivät tuloksista. Avoimella tiedonjaolla saadaan uusia syötteitä ja suuntia yhteisen kehitysprojektin onnistumisen tueksi.

Yhteiskehittämisessä sekä onnistumiset että epäonnistumiset jaetaan avoimesti.

Turun yliopiston tutkijaryhmä on nostanut esiin, että yhteiskehittämiseen liittyy usein myös tunteita ja niiden herkkää kuuntelemista. Tutkimusryhmän mukaan yhteiskehittämisessä on tärkeää pohtia sitä, miten negatiivisia tunteita voidaan käsitellä kunnioittavasti, kannustavasti ja kehitystyötä tukevasti. Yhteiskehittämiseen osallistujien tulee kokea itsensä arvostetuksi ja tasavertaiseksi.

Yhteiskehittäminen erityisen tärkeää kiertotaloutta kehitettäessä

Itse olen työskennellyt yhteiskehittämällä jo usean vuoden ajan ja näen, että erityisesti kiertotaloutta kehitettäessä tämä toimintatapa on erityisen tärkeää, kuten on myös pidemmälle viety avoimuus. Kaikkea ei tietenkään kannata paljastaa, etteivät kilpailijat vie innovaatioita tai asiakkaita nenän edestä. Itsekin olen kirjoittanut useamman NDA:n viimeisen puolen vuoden aikana.

Yhteiskehittämistä olen päässyt harjoittelemaan muun muassa monissa eri hankkeissa, joiden rahoittajat saattavat vaatia, että tulokset pitää jakaa ja skaalata. Se ei kuitenkaan riitä. Mielestäni jo se kova työ, joilla tuloksia tullaan saavuttamaan, pitää tehdä yhdessä. Samaan soppaan otetaan mukaan mielellään myös innokkaat opiskelijat. Tässä sopassa muhii ne parhaat ratkaisut ja tulokset, joiden kanssa voidaan näyttää mallia muulle maailmalle.

Myös kunnallinen toimija voi olla kiertotalouden kehityksen eturintamassa.

Olen onnekas siitä, että Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) jakaa kanssani ajatuksen avoimuudesta ja yhteistyöstä. LSJH:ssa olen pääsyt tekemään yhteistyötä ennakkoluulottomasti hyvin erilaisten toimijoiden kanssa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myös kunnallinen toimija voi olla kiertotalouden kehityksen eturintamassa, yhteistyön mahdollistaja ja viedä tärkeitä ratkaisuja rohkeasti eteenpäin.

Yhteistyö edellyttää luottamusta

Telaketju-verkostossa on yhteiskehittämisen periaatteet laitettu onnistuneesti käytäntöön. Verkostoon kuluu hyvin erilaisia toimijoita ja intressiristiriitojakin löytyy. Verkoston toimijat ovat kuitenkin onnistuneet määrittämään yhteisen tavoitteen. Yhteistyön pohjana on avoimuus ja oppien jakaminen. Jotta tämä on mahdollista, on oltava luottamusta.

Viimeisin Telaketju-verkostossa tehty yhteiskehittämisen projekti, jossa olen saanut olla mukana, liittyy poistotekstiilien hyödyntämiseen. Projektissa kerättiin eri poistotekstiilejä asukkaiden lisäksi seitsemältä eri yritykseltä. Jalostamiseen haettiin apua ja asiantuntijuutta ulkomailta, ja tuloksia käsitellään yritysten lisäksi monen eri tutkimuslaitoksen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla.

Yhteiskehittämällä ei mennä siitä mistä aitan on matalin, vaan se vaatii aikaa, suunnitelmallisuutta ja joustavuutta koko prosessissa. Lopputulokset kuitenkin puhuvat puolestaan. Yhteiskehittäminen sopii monipuolisesti niin strategian luomiseen, tuote-, palvelun- tai teknologiakehitykseen kuin verkoston rakentamiseen. Rohkeasti yhdessä kokeilemaan!

Sini Ilmonen
kiertotalousasiantuntija
Lounais-Suomen Jätehuolto

040 867 0139
sini.ilmonen@lsjh.fi
www.lsjh.fi