Määrää vai laatua vaatekaapissa?
Tekstiilejä kulutetaan nykyisin hyvin tuhlailevasti. Arvion mukaan puolet tekstiilituotteista on käytössä alle vuoden ja tuote on keskimäärin käytössä seitsemästä kymmeneen kertaan. Käyttökertojen määrä on vähentynyt kymmeniä prosentteja tällä vuosituhannella [1]. Euroopan mittakaavassa tämän on arvioitu tarkoittavan noin 260 miljardin euron menetystä vuosittain.
Vaatteiden hinnat ovat laskeneet suhteessa käytettävissä olevaan rahaan [2], jolloin suurempia vaatemääriä on helppo hankkia. Halvalla saatua ei ehkä arvosteta samoin kuin arvokkaampaa tuotetta. Puhtaasti rahallisesti ajateltuna ei tunnu järkevältä ryhtyä korjaamaan muutamalla eurolla hankittua tuotetta, jos uusi maksaa vähemmän kuin ompelutyö.
Tuotesuunnittelulla elinikä pidemmäksi
Tuotesuunnittelun avulla tuotteiden ja materiaalien elinkaarta on mahdollista pidentää. Laadukkaista materiaaleista hyvin tehty vaate kestää käytössä pitkään, mahdollisesti useammalla käyttäjällä. Lisäksi vaate voidaan suunnitella niin, että sen materiaalit voi helposti kierrättää, kun tuote tulee käyttöikänsä päähän.
Jokainen meistä voi miettiä, ostaako yhden laadukkaan, hyvännäköisen ja mahdollisesti myös vastuullisesti tuotetun paidan, jota käyttää mielellään, usein ja pitkään, vai käyttääkö saman summan viiteen paitaan, jotka täyttävät kaappeja mutta joita ei houkuta pukea päälle.
Kiertotalouden mukaisessa suunnittelussa voidaan käyttää erilaisia strategioita [esim. 3, 4]. Tärkeänä periaatteena on tuotteen laadukkuus eli sen pitää olla suunnittelu niin, että se sopii ajateltuun käyttökohteeseen mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pitkään. Joissain käyttökohteissa, kuten työvaatteissa, tämä saattaa tarkoittaa lujuutta, mutta käyttövaatteissa myös esimerkiksi käyttömukavuutta, ajatonta muotoilua, muokattavuutta ja mahdollisuutta vaihtaa kuluvia osia.
Kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa tietenkin mietitään myös raaka-aineiden alkuperää. Onko mahdollista käyttää kierrätettyjä raaka-aineita? Suunnittelussa huomioidaan myös se, mitä tuotteelle tapahtuu, kun se poistetaan käytöstä. Ovatko tuotteen materiaalit helposti kierrätettävissä?
Kiertotalouden mukaiseen tuotesuunnitteluun voi kuulua kierrätyssuunnitelman tekeminen. Esimerkki on otettu Lahden ammattikorkeakouluun tehdystä opiskelijatyöstä [5].
Miten laadun tunnistaa?
Laadun tunnistaminen ei ole aina helppoa, vaikka esimerkiksi kankaan tunnusta ja saumojen suoruudesta voi päätellä jotain. Ehkä jatkossa saamme ekomerkintöjä myös vaatteisiin [esim. 6] samaan tapaan kuin kodinelektroniikassa käytetään energiamerkkejä. Tai ehkä jatkossa käytämme vaatteita palveluna [esim. 7], kuten nykyisin musiikkia tai elokuvia suoratoistopalveluista tai kirjoja kirjastosta. Tekstiilipalvelujen tarjoajan tuotteesta saama hyöty riippuu siitä, kuinka kauan se pysyy käytössä. Tällöin laadunvarmistus on osa yrityksen liiketoimintamallia eikä käyttäjän harteilla.
Jokainen meistä voi miettiä, ostaako yhden laadukkaan, hyvännäköisen ja mahdollisesti myös vastuullisesti tuotetun paidan, jota käyttää mielellään, usein ja pitkään, vai käyttääkö saman summan viiteen paitaan, jotka täyttävät kaappeja mutta joita ei houkuta pukea päälle. Voimme tehdä hankintoja harkiten vaatteen sopivuutta itsellemme ja yhdisteltävyyttä muiden vaatteiden kanssa sekä tuotteen käytettävyyttä eri tilaisuuksissa [esim. 8].
Vaateteollisuus on pikku hiljaa siirtymässä kiertotalouteen. Tekstiilien käyttäjinä voimme itsekin siirtyä nopeasta hitaampaan muotiin ja miettiä omia kulutustottumuksiamme. Kiertotalous toteutuu ostotottumustemme sekä tuotteiden käytön, huollon ja käytöstä poiston yhteydessä tekemiemme valintojen kautta.
Pirjo Heikkilä
Kiinnostuitko? Lue lisää lähteistä!
- Ellen MacArthur Foundationin raportti tekstiilien kiertotaloudesta (2017) https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/a-new-textiles-economy-redesigning-fashions-future
- Yle uutiset (2017) https://yle.fi/uutiset/3-9951476
- Design strategies -osuus kirjasta Sustainable Fashion in Circlar economy (2018) https://shop.aalto.fi/media/filer_public/53/dc/53dc45bd-9e9e-4d83-916d-1d1ff6bf88d2/sustainable_fashion_in_a_circular_economyfinal.pdf
- Design principles -osuus Design4Circle raportista (2019) https://design4circle.eu/wp-content/uploads/2019/06/Report%20Design4circle%20-%20IO1%20A3%20ECORES.pdf
- Telaketju-Tekes-hankkeen loppuraportti (2019) https://cris.vtt.fi/en/publications/telaketju-towards-circularity-of-textiles
- TemaNord-raportti tekstiilien ekomerkinnän vaatimuksista (2018) https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1221509/FULLTEXT01
- Anniina Nurmen blogiteksti (2020) https://anniinanurmi.com/portfolio/why-how-clothing-as-a-service-will-change-the-fashion-system/ ja kuva (2017) https://nurmianniina.files.wordpress.com/2017/02/clothing-as-a-service-model-anniina-nurmi-3-2-2017.jpg
- Rinna Saramäki, Hyvän mielen vaatekaappi (2014) https://atena.fi/kirjailijat/rinna-saramaki/hyvan-mielen-vaatekaappi-784
Tässä sarjassa esitellään kiinnostavaa tekstiileihin liittyvää tietoa, joka perustuu Telaketjussa tehtyyn tai Telaketjun työssä hyödynnettyyn tutkimukseen.