Leikkurilla poistotekstiili nopeasti jalostuskelpoiseen muotoon 

08.01.2019

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalouden investointirahoituksen avulla suunnitellaan ja pilotoidaan tulevaisuuden poistotekstiilin jalostuslaitosta. Jalostuslaitos edistää tulevaisuudessa tekstiilinkierrätystä Suomessa ja mahdollistaa poistotekstiilin hyödyntäminen uudelleen materiaalina entistä tehokkaammin. Tällä hetkellä suurin osa Suomessa käytöstä poistetusta tekstiilistä menee edelleen energiakäyttöön poltettavaksi.

Turun AMK on mukana Telaketju-hankkeessa, jonka avulla ammattikorkeakoulu hankki kesällä 2018 tekstiilileikkurin; se sijoitettiin toistaiseksi Turun seudun TST-Texvexin poistotekstiilihallille mutta otetaan käyttöön poistotekstiilin jalostuslaitoksella sen valmistuttua. Eastman Rag Cutter Model WE -leikkurissa on kaksi terää eri puolilla, joten sillä voi kaksi leikata samanaikaisesti. Laitteella on oma jalka, jolla se seisoo tukevasti lattialla eikä se näin ollen tarvitse erillistä tasoa alleen.

USA:sta tilattu leikkuri saapui Turkuun heinäkuussa, ja se otettiin heti käyttöön suurempaan projektiin, jossa Turun AMK:n opiskelijat leikkasivat Pure Wastelle 600 kg puuvillaista poistotekstiiliä jatkokäsittelyä varten. Projektilla saatiin kerättyä kokemuksia tekstiilileikkurin käytöstä ja sen soveltuvuudesta osaksi poistotekstiilin mekaanista kierrätysketjua.

Käyttökokemuksia tekstiilileikkurista

Tekstiilien käsittely leikkurilla osoittautui yksinkertaiseksi ja nopeaksi työksi, kun leikkauslinjoilta ei edellytetty suurta tarkkuutta. Tarkempi työ, kuten pitsien poistaminen reunaa myöten, hidastaa itse leikkaamista jonkin verran, ja enemmän tarkkuutta vaativa projekti edellyttäisikin ehkä jonkinlaista kankaanohjaustasoa leikkuriin.

Aikaa vievin osuus oli käsiteltävien tekstiilien materiaalin tarkistaminen – Pure Wastelle tehdyssä kokeessa sen tuli olla valkoista 100-prosenttista puuvillaa – ja poistettavien osien määrittely: poistaa piti paksut ja/tai vahvistetut saumat, kanttaukset, kaksinkertaiset kankaat, napit, vetoketjut, brodeeraukset, öljypohjaiset painatukset, pitsit… Tekstiiliä leikatessa oppi suunnittelemaan sen, miten kulloinenkin tekstiili kannatti leikata niin, että työskentely olisi tehokasta ja nopeaa. Työtä tehostikin hyvin se, jos kahden leikkaajan lisäksi työssä oli mukana kolmas, jonka tehtävänä oli vain tarkistaa materiaali ja tuoda sitä leikattavaksi.

Koska leikattava tekstiili sisälsi hyvin vaihtelevasti erilaisia poistettavia osia, oli leikkaustyön sujumisen etenemistä ennalta vaikea arvioida. Tämä aiheutti välillä haasteita materiaalin toimituksessa Turun seudun TST-Texvexin lajitteluhallille, jossa ei voitu varastoida koko 600 kg:n määrää kerralla.

Materiaali oli koneellisesti lajiteltu ja tunnistettu puhtaaksi puuvillaksi, mutta kun materiaalitiedot tarkistettiin pesulapuista, melkein 100 kg 600 kg:sta oli jotakin muuta kuin 100-prosenttista puuvillaa, joko sekoitetta tai esimerkiksi pellavaa. Luku sisältää myös sellaiset pesulaputtomat tekstiilit, jotka päädyttiin lajittelemaan virheellisesti tunnistettuihin tekstiileihin.

Leikkurin terä on hyvin suojattu niin, ettei ainakaan aikuisen sormia saa suojien raosta terään asti kovin helpolla ujutettua, joten sen suhteen ei suojavälineitä tarvita. Sen sijaan leikkaamisesta ja itse kankaista lähtevä pöly aiheutti lieviä oireita erityisesti allergikoille, joten hengityssuojainta olisi työssä hyvä käyttää. Jopa pestyt puuvillaiset tekstiilit pölysivät leikatessa huomattavasti. Pesemättömien materiaalien kohdalla ongelma oli vielä pahempi.


Kuluttajapoistotekstiili on kiinnostava raaka-aine, ja Pure Waste haluaa testata sitä omassa langanvalmistusprosessissaan. Lue, millainen on poistotekstiilin matka uudeksi vaatteeksi Pure Wasten prosessissa. 

Kuka olet ja mitä teet? 

Olen Noora Alhainen Pure Wastelta, jossa vastaan hankkeista ja hallinnosta. Päävastuullani ovat projektit. Pure Waste valmistaa tehtaallaan Intiassa käyttövaatteita pääasiassa tekstiiliteollisuuden leikkuujätteestä. Kierrätämme itse mekaanisesti puuvillaa kuiduksi ja langaksi ja lisäksi käytämme tuotteissamme muovipulloista kierrätettyä polyesteriä.

Onko Pure Wastella jotain uutta työn alla?

Kehitämme jatkuvasti uusia lankalaatuja, joita olisi mahdollista käyttää uusien kankaiden ja neulosten valmistuksessa. Tällä hetkellä olemme erityisen kiinnostuneita kuluttajapoistotekstiilistä raaka-aineena. Haluamme testata kuluttajapoistotekstiiliä sekä omassa langanvalmistusprosessissamme että päästä kokeilemaan muiden langanvalmistajien tuotteita, mikä mahdollistaisi myös esimerkiksi kemiallisesti kierrätetyn puuvillalangan käytön tuotteidemme valmistuksessa.

Millainen on prosessinne poistotekstiilistä uudeksi vaatteeksi? 

Kokeessamme käytetyt tekstiilit ovat Ruotsissa SIPTex-projektissa kerättyä ja lajiteltua kuluttajapoistotekstiiliä. Halusimme käyttöömme valkoista 100-prosenttista puuvillaa ja tämä lajiteltiin tekstiilimassasta koneellisesti sekä värin että materiaalikoostumuksen osalta. Intia on kieltänyt käytettyjen vaatteiden maahantuonnin, joten lajiteltu tekstiilimateriaali oli muunnettava sen alkuperäiseen käyttöön kelpaamattomaan muotoon, jolloin se voidaan luokitella raaka-aineeksi. Tekstiilileikkurin saapuminen Texvexille tarjosi sekä AMK:lle että Pure Wastelle mahdollisuuden testata leikkurin soveltuvuutta osaksi poistotekstiilin mekaanista kierrätysketjua sekä käsitellä samalla osa Pure Wasten tarvitsemasta tekstiilimateriaalista.

Materiaali leikattiin jo valmiiksi sellaiseen muotoon, että se sopii käytettäväksi Pure Wasten prosesseissa. Tämä tarkoittaa sitä, että materiaalista poistettiin sellaiset osat, jotka saattaisivat prosessissa tukkia tai rikkoa laitteita. Suomesta leikattu materiaali matkaa Intiaan, jossa se silputaan giljotiinissa ja karstataan kuiduksi, jonka jälkeen se syötetään normaaliin kehräysprosessiin. Prosessin aikana on tärkeää tarkkailla kuidun pituutta, jotta voidaan tehdä päätelmiä siitä, millaisiin tuotteisiin poistotekstiileistä kehrätty lanka sopisi.

Millaisena näet tekstiilinkierrätyksen tulevaisuuden Suomessa? 

Tulevaisuus näyttää valoisalta ja meillä on paljon innovaatioita ja paljon tekijöitä. Onnistuakseen tekstiilinkierrätys vaatii ymmärrystä prosessista ja kuiduista. Meillä on hyvä pöhinä kuluttajapoistotekstiilin ympärillä; tällä hetkellä uskalletaan kokeilla ja otetaan isoja harppauksia eteenpäin. Mielestäni on hyvä, että kentällä on eri tekijöitä, koska asioita pitääkin pystyä tekemään eri tavoin.

Teksti: Ilona Engblom ja Milja Kokko
Kuvat: Marketta Virta