Lounaissuomalaisten pilotista lähtölaukaus valtakunnalliseen tekstiilikierrätykseen

15.01.2018

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilotin nettisivuilla.


Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilotin kokemukset ja kuluttajilta tullut palaute vaikuttivat siihen, että Lounais-Suomen Jätehuollon alueella poistotekstiilin keräys jatkuu vuonna 2017. Tekstiili 2.0:n tulokset on nyt julkaistu ja niiden pohjalta kierrätysketjua kehitetään edelleen.

Kyse ei ole kyse mistään pienestä raaka-aine erästä, sillä poistotekstiiliä syntyy alueella vuosittain arviolta noin neljä miljoona kiloa. Aiempina vuosina poistotekstiilille ei ole ollut erilliskeräystä, vaan tekstiilijäte on mennyt muun polttokelpoisen jätteen mukana jätevoimaloihin hyödynnettäväksi energiana. Lisäksi myös hyväntekeväisyysjärjestöt saavat paljon heille käyttökelvotonta materiaalia, joka on suurimmalta osin viety ulkomaille, mikä ei kuitenkaan ole kaikilta osin ongelmatonta.

Mikäli nyt energiahyötykäyttöön menevä määrä saataisiin kerättyä ja uudelleenkäytettyä tai kierrätettyä, vaikutus yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostoon sekä suomalaisen tekstiilikierrätysosaamisen kasvattamiseen olisi merkittävä. Suomessa kulutettiin arviolta 70 miljoonaa kiloa tekstiilejä vuonna 2012 ja poistotekstiilejä syntyi laskennallisesti saman verran. Poistotekstiilin osuus Suomen yhdyskuntajätteistä on noin 3 % ja energiahyödynnettävästä jätteestä (sekajäte) 5 %.

91 tonnia tekstiiliä etsi hyödyntäjää

Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilotissa oli tarkoitus selvittää poistotekstiiliraaka-aineiden laatua, määriä ja keräystapoja. Tavoitteena oli löytää kustannus- ja resurssitehokkaita tapoja saada tekstiilijätteet etusijajärjestyksen mukaisesti paremmin hyödynnettyä, luoda yhtenäisiä toimintatapoja ja ohjeita sekä luoda kasvualusta kierrätystekstiilejä hyödyntävälle uudelle yritystoiminnalle.

Tekstiili 2.0 -poistotekstiilipilotissa kerättiin vuoden 2016 aikana 91 000 kiloa tekstiilejä. Tekstiilejä kerättiin Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla, kiertävässä keräyksessä (Siira), yhden viikon ajan kauppojen yhteydessä Skanssissa ja Naantalissa sekä lukuisissa muissa tempauksissa.

Kerätyt tekstiilit lajiteltiin Turussa, Salossa ja Kaarinassa sijaitsevissa halleissa Turun seudun TST ry:n, EkoKaarinan ja Salon alueen Työttömät ry:n voimin. Lajitteluohjeistusta päivitettiin vuoden aikana useampaan kertaan sen mukaan mitä materiaaleja todettiin tarpeelliseksi erotella. Viimeisimmässä ohjeessa tekstiilit jaoteltiin 11 eri jakeeseen.

Kerätystä poistotekstiilimäärästä 31 prosenttia saatiin hyödynnettyä vuoden 2016 aikana. Osa materiaaleista lähti poistotekstiilipäiviltä suoraan kuluttajille sekä yrityksille uudelleenkäyttöön joko sellaisenaan tai uuden tuotteen materiaaliksi. Tapahtumia oli pilotin aikana useita ja ne tavoittivat hyvin ihmisiä. Poistotekstiilipäiviltä tulleista materiaaleista syntyi myös alueellemme uusi yritys Pumpa Design Oy. Osa materiaaleista lähti lajiteltuna Dafecorille teollisuuden käyttöön, vintage alan toimijoille, ja pieni osa myös kokeiluna eurooppalaiselle toimijalle sekä Pure Wasten materiaalikokeiluun.

Kuluttajia kuultiin pilotin aikana somessa ja tapahtumissa

Tekstiili 2.0 sai runsaasti mediahuomiota. Tavoitimme noin 200 000 ihmistä Facebookissa pelkästään tapahtumien kautta ja tykkääjiä kertyi vuoden aikana yli tuhat. Facebook ja Twitter toimivat hyvinä vuorovaikutuksen välineinä sekä kuluttajien että yritysten kanssa. Aktiivinen keskustelu ja julkaisujen jakamiset kertoivat teeman olevan kiinnostava suurelle yleisölle. Vuoden aikana kirjoitettiin useita blogeja ja artikkeleita, joilla saatiin kuluttajia ja yrityksiä tietoiseksi tekstiilikierrätyksen mahdollisuuksista ja haasteista.

Koimme erilaiset kohtaamiset ja tapaamiset tärkeäksi, sillä niiden kauttayleisöön pääsee vaikuttamaan tehokkaammin kuin somessa. Järjestimme työpajoja kiinnostuneille yrityksille ja olimme puhumassa tekstiilien kiertotaloudesta monessa tilaisuudessa.

Lisäksi kiinnitimme erityistä huomioita kuluttajien ja hyödyntäjien toiveiden kuulemiseen kyselyiden avulla. Kuluttajakyselyyn vastasi yli 400 henkilöä. Kyselyvastauksista nousee esille kuluttajien halu saada tekstiilikeräysastiat kauppakeskuksiin ja lähelle hyväntekeväisyyslaatikoita sekä päivittäisten kulkureittien varrelle. Tarkemmin kyselyiden tuloksista ja muusta Tekstiili 2.0:n aikana hankitusta tiedosta voi lukea tuoreesta raportistamme.

Opiskelijoiden rooli pilotissa oli merkittävä

Tekstiili 2.0:n kautta saamme arvokasta tietoa poistotekstiileistä myös pilotin yhteydessä toteutetuista opinnäytetöistä. Turun AMK:n opiskelijat olivat pääroolissa pilotin arjessa koko vuoden ajan. He koordinoivat esimerkiksi keräystä ja lajittelua sekä erilaisten tempausten järjestämistä. Lisäksi heidän ammattitaitoaan hyödynnettiin viestinnässä ja materiaalien tekemisessä kohderyhmille sekä kustannuslaskelmissa ja bencmarkkauksessa ulkomaille.

Eri alojen opiskelijat saivat yrityksiltä toimeksiantoja tekstiilien kiertotalouden innovointiin Tekstiili 2.0 -hackathonissa. Kisan voittajatiimi pääsi myös pitchaamaan Slushiin ja oli siellä pitchauskisassa kolmen parhaan joukossa.

Tekstiilikierrätys kasvaa ja kehittyy

On ollut hieno huomata, kuinka paljon teemasta innostuneet yritykset ja opiskelijat ovat jo tähän mennessä saaneet aikaan. Työ jatkuu lukuisten kumppaneiden kanssa, jotta Suomeen saataisiin maailman etunenässä luotua kansallinen poistotekstiilin jalostusketju, Telaketju.

Suomeen tarvitaan laadukas poistotekstiilin kierrätys- ja jalostusketju, sillä pelkkä keräys ja lajittelu eivät tee toiminnasta kannattavaa saati ympäristöystävällistä. Telaketjua rakennetaan nyt kovalla vauhdilla ja vielä mahtuu mukaan kiinnostuneita yrityksiä. Poistotekstiilin keräyskin jatkuu Lounais-Suomen Jätehuollon toimesta vuonna 2017. Poistotekstiilin kierrätyksen tulevaisuus voi olla yhtä menestyksekäs kuin millaiseksi sen kuvittelemme. Tehkäämme se yhdessä!

Teksti: Henna Knuutila ja Sara Malve-Ahlroth, Turun ammattikorkeakoulu; Miia Jylhä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy