Muotoiluprosessin syventäminen kiertotalouden näkökulmasta – osa 1

Tuotesuunnittelulla on merkittävä vaikutus kiertotalouden toteutumisessa tekstiili- ja vaatetusalalla. Peräti 80 % tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Muotoiluprosessi usein etenee yritysten kiireisessä arjessa tietyllä kaavalla, mutta syventämällä ja kehittämällä muotoiluprosessin kulkua voidaan tehostaa myös kiertotalouden toteutumista suunnitteluvaiheessa.

Toukokuussa 2020 LAB-ammattikorkeakoulun Telaketju-verkostolle järjestämässä tuotesuunnittelupäivässä kartoitettiin muotoilijan osuutta kiertotalouden mukaisessa tuotesuunnittelussa. Päivän aikana kerrattiin elinkaarilaskennan perusperiaatteita ja nähtiin kiinnostavia esityksiä Telaketju-verkoston yritysten elinkaarilaskennan esimerkein. Iltapäivä vietettiin kiertotalouden mukaiseen tuotesuunnitteluun keskittyvissä työpajoissa.

Yritysten edustajien lisäksi tuotesuunnittelupäivän työpajoihin osallistui sekä LABin että Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Tämä blogiteksti on osa kahden tekstin blogisarjaa. Ensimmäisessä osassa esitellään työpajatyöskentelyn tuloksia käyttötarkoitusta huomioivan suunnittelun ja strategisen suunnitteluesimerkin kautta.

Käyttötarkoitusta huomioiva suunnittelu

Työpajatyöskentely aloitettiin määrittämällä suunniteltavalle tuotteelle kolme eri käyttötarkoitusta, joiden mukaisesti tuli ryhmissä suunnitella kolme saman tuotetyypin tuotetta eri käyttötarkoitukseen: paitapuseron, kevyen takin ja housujen suunnittelu työvaatteeksi, arkivaatteeksi sekä aktiivivaatteeksi.

Tuotteen käyttötarkoitus on ensisijainen määrittävä tekijä tuotteen suunnittelussa. Käyttötarkoitus ohjaa merkittävästi käytön vaatimusten kautta tuotteelta vaadittavia ja toivottuja ominaisuuksia. Käyttötarkoituksen puolesta samana tuotteena esimerkiksi työvaate ei sovellu arkikäyttöön, mutta toisaalta sama tuote voi soveltua arkikäyttöön ja kevyeen aktiivikäyttöön, ottaen huomioon että sporttivaatetus on jo valmiiksi nykytrendien mukaista ja arjessa suositaan nykyisin hyvin paljon tällaista monipuolista vaatetusta. Nykyinen elämäntapamme on helposti liikkuvaa ja arkivaatteeltakin vaaditut ominaisuudet ovat yleisesti sellaisia, että ne taipuvat monenlaiseen arkeen, jossa hyötyliikunta ja fyysisesti kevyt toimistotyö kohtaavat. Toisaalta työ- ja aktiivivaatteidenkin väliltä löytyvät samankaltaiset yhtäläisyydet vaadittavien ominaisuuksien kannalta, kuten kova kulutuksenkesto, hengittävyys, puhdistettavuus ja pesunkesto. Nämä ovat olennaisia huomioitavia vaatimuksia sekä työvaatteelle että aktiivivaatteelle.

Eroja ja ristiriitoja käyttötarkoituksen huomioivassa suunnittelussa voi syntyä riippuen siitä, lähestytäänkö suunnittelussa puhtaasti muotoilijan ja valmistajan näkökannalta vai huomioidaanko ensisijaisesti tuotteen loppukäyttäjää. Merkittävänä vaikuttavana tekijänä on myös se, millaisin kriteerein tuotteen suunnittelua lähestytään. Vaatteen käyttökohteella on suora vaikutus tuotteen materiaalivalintoihin, sillä materiaalit määrittävät muun muassa tuotteen käyttömukavuutta, toiminnallisuutta, monipuolisuutta, kestävyyttä, huollettavuutta sekä ympäristövaikutuksia koko tuotteen elinkaaren osalta.

Kaiken kaikkiaan esimerkiksi yhtä samaa tuotetta ei näitä kaikkia kategorioita täydellisesti palvelevaksi ole suunnittelussa syytä tavoitella, sillä esimerkiksi työvaatteessa mahdollisesti vaadittava hygienisyys ja työturvallisuus tulee varmistaa, eikä tuote tällöin välttämättä sovellu käytettäväksi työn ulkopuolella.

Strategiset työkalut muotoiluprosessin apuna

Tuotesuunnittelun päivässä jokaisessa ryhmässä työskenneltiin hyödyntäen tuotesuunnittelun strategista työkalua Ted’s Ten -strategiakortteja [pdf.]. Strategiakorttien pohjalta tuli pohtia, miten annetut strategiat vaikuttavat tuotteen suunnitteluun kunkin käyttötarkoituksen mukaisessa tuotteessa. Kymmenestä strategiakortista valittiin kolme, ja strategioissa tuli huomioida jätteen minimointia, kierrätettävyyttä sekä sitä, miten huolellisen suunnittelun avulla tuotteen elinkaarta voisi pidentää tai kulutusta vähentää.

Suunnittelun strategiakorttien koettiin ohjaavan työskentelyä esimerkiksi kunkin tuoteversion tuotannon suunnittelussa. Strategiakortit nähtiin ennen kaikkea hyödyllisinä ja niiden koettiin soveltuvan monenlaisiin työskentelytapoihin ja helpottavan tuotesuunnitteluprosessin vaihe vaiheelta etenemistä. Korttien koettiin monipuolistavan suunnitteluprosessin aikana tapahtuvaa pohdintaa ja ulottavan ajattelua selkeämmin eri näkökulmiin aina tuotannosta kuluttamiseen, sekä huoltoon, että tuotteen jatkojalostukseen sen elinkaaren päättyessä. Korttien avulla nousi esiin konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka monimutkaisesta kokonaisuudesta kiertotalouden mukaisessa ja käyttötarkoituksen huomioivassa suunnitteluprosessissa onkaan kyse. Strategioiden myötä esimerkiksi selkeni, etteivät kaikki strategiset tavoitteet sovellu kaikkiin tuotekategorioihin tai käyttötarkoituksiin.

”Strategiakortit eivät olleet entuudestaan tuttuja. Koen itse vaatesuunnittelijana kortit mielenkiintoisena apuvälineenä tuotteen suunnitteluun. Kortit auttavat miettimään suunniteltavia tuotteita ja niiden elinkaarta laajemmin. Tuotteiden pitkäikäisyys on meille tärkeä lähtökohta, joten näiden kymmenen kohdan pohtiminen malliston suunnittelussa olisi hyödyllistä.” Anni Rissanen, Nosh

”Ted’s Ten -kortit eivät olleet entuudestaan tuttuja, mutta niiden käyttö oli helppoa ja hyödyllistä. Kortit auttoivat pysymään fokuksessa ja näkökulman ympärillä. Varmasti voisin käyttää Ted’s Ten -kortteja omassa työssäni ja asiakkaiden kanssa yhdessä strategioita pohtien.” Kia Nyqvist, Sideflow

”Kortit eivät olleet entuudestaan tuttuja. Niiden avulla työskentely auttoi keskittymään ja rajaamaan aihetta hyvin. Päivästä tuli hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää on valita tärkeimmät asiat (kortit) eikä lähteä hamuamaan kaikkea mahdollista. En osaa sanoa, kuinka hyvin strategiakortit olisivat käytettävissä yrityksemme suunnitteluprosessissa. Pitäisi ensin esitellä kortit tuotekehitystiimille ja keskustella heidän kanssaan.” Kati Tukiainen, Image Wear

Opiskelijat kokivat korttien auttavan järjestelmällisyyteen suunnitteluprosessissa ja auttavan suunnitteluprosessissa etenemistä vaihe vaiheelta. Näkökulmat suunnitteluun laajentuivat, syventyivät ja muuttuivat monialaisemmaksi, kuin esimerkiksi pelkkää käyttötarkoitusta tarkastellessa. Kortit ohjasivat myös ajattelemaan kuluttajan näkökulmaa. Kuluttajan rooli voikin olla suunnittelua opiskelevalle vielä vieraampi maailma, kun taas yrityksissä tuotteiden kysyntä ja kohderyhmän huomioiminen ovat ensisijaisia tekijöitä suunnittelun ja myynnin näkökulmasta.

”Strategiakortit auttoivat suunnitteluprosessia ja selkeyttivät vaihe vaiheelta suunnittelun etenemistä. Vaikka kortteja on kymmenen, oli korttien rajaaminen kolmeen hyvä idea, koska tuotteessa on vaikea toteuttaa kaikkia vastuullisia näkökulmia. Kortit myös auttoivat pohtimaan uusia innovaatioita ja tuotetta eri näkökulmista, mitä ei välttämättä itse ole ennen osannut ajatella suunnitteluprosessissa. Itse opin päivän aikana myös, että suunnittelijana ei välttämättä aina tule ajatelleeksi tuotetta tarpeeksi kuluttajan näkökulmasta. Siksi koin strategiakortit erittäin hyödylliseksi tuotteen suunnittelussa.” Sini Eskelinen, puettavan muotoilun opiskelija, LAB-ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutti

Strategiakorttien avulla nousi esille esimerkiksi leikkuujätteen minimointi, tuotannon optimointi ja huolellisen leikkuusuunnitelman tärkeys tekstiilijätettä vähentävänä tekijänä tuotannon alkupäässä. Näihin kaikkiin tekijöihin suunnittelija voi vaikuttaa jo suunnitteluprosessissa tuotemuotoilun avulla. Kierrätettävyyteen vaikuttavana tekijänä nousivat esiin ensisijaisesti monomateriaalisuuden tai kierrätettävissä olevien sekoitemateriaalien suosiminen. Mahdollisimman yksinkertainen tuote on kierrätettävyyden näkökulmasta ihanteellisin: tällaisessa tuotteessa on mahdollisimman vähän irrotettavia komponentteja, kuten nappeja, neppareita, vetoketjuja tai heijastimia. Komponentit tulee olla myös mahdollisimman helposti irrotettavissa kierrätysprosessia ajatellen. Materiaalien ominaisuuksien tulisi kierrätettävyyden kannalta olla myös helposti jäljitettävissä, sillä usein pesulaput ovat saattaneet kulua tai etenkin kuluttajakäyttöisissä tuotteissa ne on saatettu leikata pois. Alkuperätieto voisikin näin ollen kulkeutua tuotteen mukana jollain muulla tavalla, esimerkiksi tuotteen mukana kulkevaan QR-koodiin sijoitettuna.

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa kahden julkaisun blogisarjaa. Lue toinen osa täällä. Teksti on alun perin julkaistu lyhennettynä LAB-ammattikorkeakoulun Focus-blogissa 9.6.2020. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/kiertotalouden-mukainen-vaatesuunnittelu/

Annariina Ruokamo

Kirjoittaja on ammatiltaan vaatesuunnittelija, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä sekä opettaa puettavan muotoilun koulutusohjelmassa vastuulliseen vaateteollisuuteen ja suunnitteluun liittyviä kursseja. Hän on kiinnostunut erityisesti suunnittelijan vastuusta osana vastuullisuutta ja vaatteiden kiertotaloutta.

Lähteet:

Telaketju. 2020. Telaketju-verkoston nettisivut. [Viitattu 22.5.2020]. Saatavissa:
https://telaketju.turkuamk.fi/

The Textile Toolbox. 2016. Ted’s Ten Cards. [Viitattu 5.5.2020]. Saatavissa:
http://www.textiletoolbox.com/media/uploads/resources-pdf/ted-the-ten-cards-english.pdf

LAB Focus -blogi. 2020. Kiertotalouden mukainen vaatesuunnittelu. [Viitattu 10.6.2020]. Saatavissa:
https://blogit.lab.fi/labfocus/kiertotalouden-mukainen-vaatesuunnittelu/