Tiedonpuute lisää tuskaa tekstiilien kiertotaloudessa
Erilaiset tekstiilit ovat tärkeä osa arkeamme, mutta niiden valmistus ja käyttö eivät kuitenkaan ole nykyisellään kestävällä pohjalla. Tekstiilien kuormitusta ympäristölle voidaan vähentää vastuullisen kiertotalouden avulla, ensisijaisesti pidentämällä tekstiilituotteiden elinikää ja käyttöaikaa, sekä kierrättämällä tekstiilien materiaalit sitten, kun tuotteet eivät ole enää käyttökelpoisia. Vastuullisessa tekstiilien kiertotaloudessa valmistusketjut ovat läpinäkyviä ja materiaalit sekä tuotteet jäljitettävissä. Tämän mahdollistamiseksi tarvitsemme tietoa eli dataa. Data on tärkeässä roolissa myös tuotteiden elinikää lisääviin palveluihin perustuvissa liiketoimintamalleissa.
Kiertotalouden järjestelmä on monimutkainen ja vaatii datan keräämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä onnistuakseen. Tähän teemaan pureutuu Circular Design Network (CircDNet) -hanke, jonka tavoitteena on tuoda kiertotalouden eri toimijat yhteen ja luoda edellytyksiä datan paremmalle hyödyntämiselle (löydät blogimme englanninkielisen alkuperäisversion täältä). CircDNet-hanke järjesti kesäkuussa tekstiiliaiheisen työpajan, jonne kutsuttiin teemasta kiinnostuneita henkilöitä, muun muassa yritysedustajia, asiantuntijoita ja tutkijoita. Työpajassa työstettiin pienryhmissä dataan liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Olennaista oli määritellä, minkälaista relevanttia dataa voidaan hyödyntää valmistuksessa ja kierrätyksessä sekä kuluttajatuotteiden ja työvaatteiden kierroissa. Työpajassa pohdittiin myös, ketkä dataa voivat hyödyntää ja millä tavalla, sekä mitä haasteita ja kehityskohteita voidaan tunnistaa teeman ympäriltä. Alla kuvaamme keskeisimmät tulokset työpajan keskusteluista.
Data valmistuksen ja kierrätyksen arvoketjuissa
Tuotetiedon (esim. materiaalit, alkuperä ja valmistuksen arvoketju) hyödyntäminen perinteisessä lineaarisessa talouden mallissa on ollut melko niukkaa. Kiertotalouteen siirryttäessä täsmällisen tuotetiedon tarve lisääntyy, jotta materiaalien ja tuotantoketjujen vastuullisuutta voidaan parantaa. Valmistuksen ja kierrätyksen arvoketjuissa syntyy myös uusia tarpeita datalle, jonka avulla voidaan varmistaa tekstiilimateriaalien tehokkaat, taloudelliset sekä turvalliset kierrot uusien tuotteiden raaka-aineiksi.
Työpajan ryhmäkeskusteluissa kävi selvästi ilmi, että tekstiilien valmistuksessa tietoa yleensä siirtyy aina edellisestä vaiheesta seuraavaan, mutta se ei kerry pidemmälle arvoketjussa. Kuvassa 1 on esitetty yhteenvetoa ryhmäkeskusteluista, jotka koskivat tekstiilien valmistuksen ja kierrätyksen arvoketjujen dataa. Kiertotalouden mukanaan tuomat lisätarpeet on korostettu kuvaan vihreällä.
Valmistuksen arvoketjun osalta dataa tarvitaan tuotteiden ja materiaalien jäljitettävyyden varmistamiseksi, arvoketjun läpinäkyvyyden mahdollistamiseksi sekä valmistuksen prosessien optimoimiseksi. Kierrätys asettaa tähän lisätarpeita, sillä tuotteiden mukana kulkeva tieto edesauttaa tekstiilijätteen lajittelua sekä sopivan prosessointi- ja kierrätystavan valitsemista. Kuituraaka-aineen lisäksi myös tekstiilien värit, viimeisteet, mahdollinen lika, kovat osat kuten napit ja vetoketjut sekä esimerkiksi kankaan rakenne vaikuttavat prosessoitavuuteen kierrätyksessä.
Vaatebrändejä sekä second-hand- ja palvelutoimijoita kiinnostaa muun muassa tuotteiden vastuullisuus sekä tarinat tuotteiden markkinoinnin kannalta, oli kyseessä sitten uusi, second-hand tai kierrätysmateriaalista valmistettu tuote. Vastuullisuuteen liittyvä termistö ja sen mittaristo ovat kuitenkin monimutkaisia. Tiedon käyttökelpoisuuteen vaikuttaakin se, osataanko tietoa ja termejä tulkita oikein. Eri tuotteista saatavan tiedon olisi oltava myös vertailukelpoista ja luotettavaa. Kokojen ja mallien tunnistaminen sekä vaatteen sopivuus kuluttajalle tuovat oman lisähaasteensa erityisesti second-hand verkkokaupassa. Vaatealan toimijoita ja kuluttajaa mietityttää se, miten kierrätetyt kuidut vaikuttavat tuotteiden kestävyyteen ja laatuun.
Näet kuvan suurempana klikkaamalla tästä.
Kesäkuun työpajassa mietittiin myös tulevaisuuden tarpeita dataan liittyen. Koska kiertotalous- ja kierrätysjärjestelmät ovat vasta muodostumassa ja niitä ohjaa lainsäädäntö, tietoa on tarpeellista koota myös tilastoinnin, jäteseurannan sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tarpeisiin. Valmistuksen ja kierrätyksen arvoketjujen osalta kaivattiin yhteistä järjestelmää, joka kattaisi koko arvoketjun. Sen tulisi olla joustava, helppokäyttöinen ja harmonisoitu. Järjestelmän tulisi myös sisältää riittävästi dataa eri tarpeisiin ja mahdollistaa toimintojen ympäristövaikutusten vertailukelpoinen arviointi. Tekstiilijätteen talteenoton ja kierrätyksen kehittämiseksi kaivataan vielä lisää kehityshankkeita uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseksi.
Data kuluttajatuotteiden ja työvaatteiden kiertotalousmalleissa
Kiertotalouden mukaisissa kuluttajille suunnatuissa liiketoimintamalleissa, kuten second hand –kaupassa ja vaatelainaamoissa, datan rooli on suuri. Second hand -toimijat hyötyvät tuotetiedon lisäksi erityisesti tuotteen kuntoon liittyvästä datasta, koska sen avulla he voivat määrittää tuotteen jälleenmyyntiarvon. Suuri haaste tässä on kuntoarvioinnin yhtenäisten standardien puute – nyt eri second-hand alan yritykset määrittävät jälleenmyyntiarvon omilla standardeillaan, joten kuntoluokituksissa on eroja. Kuluttajan näkökulmasta yhtenäiset standardit mahdollistaisivat tuotteiden paremman vertailun keskenään datan pohjalta.
Vaatevuokrauksessa/lainaamoissa hyödyllinen data liittyy erityisesti tuotetietoihin sekä tuotteen kuntoon. Lainaamojen kannalta olennaista on myös kerätä dataa käyttö-, pesu-, sekä korjauskerroista. Tämä mahdollistaa tarkempaa tuotteen kunnon arviointia, huoltotoimenpiteiden määrittämistä sekä elinkaaren ennakointia. Kuluttajan palaute nähtiin myös arvokkaana datan lähteenä ja haasteeksi tunnistettiin kuluttajien motivointi palautteen antamiseen (mm. liittyen tuotteen ominaisuuksiin, soveltuvuuteen käyttötarkoituksessa sekä kuntoarviointiin). Automatisoinnin rooli nähtiin tärkeänä, sillä manuaalista työtä tähän liittyen on paljon. Kuvassa 2 on esitetty yhteenvetoa ryhmäkeskusteluista, jotka koskivat kuluttajatuotteiden kiertotalousmalleja.
Näet kuvan suurempana klikkaamalla tästä.
Työvaatepuolella vaate palveluna -malli on ollut jo pitkään käytössä. Työvaatevalmistajien sekä toimittajien hyvät käytännöt liittyen datan keräämiseen ja hyödyntämiseen tuotteen elinkaaren eri vaiheissa hyödyttäisivät myös kuluttajille suunnattujen palvelumallien kehittämistä. Suljetun kierron mallit, jossa työvaate elinkaarensa lopussa ohjataan palveluntarjoajan toimesta kierrätettäväksi ja jatkojalostettavaksi toimivat hyvinä esimerkkeinä myös kuluttajatuotteita/palveluita tarjoavien toimijoiden suuntaan. Kuvassa 3 on esitetty yhteenvetoa ryhmäkeskusteluista, jotka koskivat datan roolia työvaatteiden kiertotalousmalleissa.
Työvaatteiden käyttäjäorganisaatioiden, eli tilaajien, näkökulmasta relevantti data liittyy tuotetietoihin (mitat, materiaali, täytetyt standardit, esim. heijastinvaatimukset, tuotanto- ja koontimaa, ympäristövaikutukset). Läpinäkyvä valmistuksen arvoketju mahdollistaa omien arvojen mukaiset ostopäätökset dataan perustuen. Haasteiksi nostettiin datan jakamiseen liittyvät asiat. Datan tulisi olla luotettavaa ja todennettavissa, ja sitä pitäisi pystyä vertailemaan eri toimijoiden datan kanssa. Datan jakaminen liittyen esimerkiksi armeijan tai poliisien vaatteisiin ei tosin ole mahdollista.
Vaate palveluna -toimintamallissa vaatteiden huoltotiedot (pesu- ja korjauskerrat) ovat myös olennaista dataa. Pesuloiden näkökulmasta dataa hyödynnetään esimerkiksi vajaapesetyksen estämiseen, mutta vaatetasolla dataa on vaikeaa kerätä pesuprosessista. Tekstiilimäärät tonneina ovat myös hyödyllistä dataa esimerkiksi kehittäjien näkökulmasta. Työvaatteiden loppukäyttäjien näkökulmasta relevantti data liittyy tuotetietoon, eli materiaaliin, kokoon, käyttötarkoitukseen ja tuotantoon liittyen. Myös loppukäyttäjä hyötyy kattavasta datasta tuotteisiin liittyen, koska voi sen avulla varmistaa tuotteen eettisyyden.
Näet kuvan suurempana klikkaamalla tästä.
Yhteenvetona työpajasta voidaan todeta, että systemaattiselle datan keräykselle sekä datan hyödyntämisen kyvykkyyksien lisäämiselle on suuri tarve, kun siirrytään kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta. Tuotantoketjujen läpinäkyvyys sekä luotettava ja vertailukelpoinen data nähtiin tärkeänä edellytyksenä vastuullisempien valintojen tekemiselle tuotteen koko eliniän ajan alkaen tuotteen suunnittelusta. Tieto tuotteen ympäristövaikutuksista kiinnostaa entistä enemmän niin kuluttajaa kuin yrityksiäkin. Vaatebrändit pystyvät myös datan avulla tekemään vastuullisempia valintoja liiketoiminnassaan, muun muassa tuotteen elinkaaren ja siihen liittyvien elinkaarta pidentävien palveluiden suunnittelussa. Kaikki toimijat kestävässä tekstiiliteollisuuden järjestelmässä toimivat arvokkaan tiedon tuottajana sekä sen hyödyntäjinä. Muun muassa kuluttajilta saatava tieto tuotteen kestävyydestä ja huoltoon ja/tai korjaukseen liittyvistä kokemuksista voivat auttaa vaatebrändejä kestävämpien ja “pestävämpien” tuotteiden suunnittelussa.
Pirjo Heikkilä ja Hannamaija Tuovila
Teknologian tutkimuskeskus VTT