Miten poistotekstiileitä lajitellaan?

06.04.2020

Käyttäjilleen tarpeeton tekstiili eli poistotekstiili hyödynnetään jätehierarkian ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti (kuva 1). Poistotekstiili voi sopia uudelleenkäyttöön alkuperäisessä tarkoituksessaan jollekulle toiselle tai sen raaka-aineet voidaan hyödyntää materiaalien kierrätyksessä [1]. Mikäli poistotekstiiliä kerätään niin sanotusti yhden laatikon mallilla, nämä kaksi jaetta pitää ensimmäisenä saada erilleen toisistaan. Tämän lisäksi ne kumpikin lajitellaan jatkohyödyntämistä varten. Lajittelua voidaan tehdä käsin tai automaattisesti sekä näiden yhdistelmänä.

Jätehierarkiakaavio. — Kuva 1. Jätehierarkian mukaan tuotteiden uudelleenkäyttö tulisi olla ensisijainen tapa hyödyntää poistotekstiiliä. Jos tuote ei sovellu enää käyttöön, se voidaan kierrättää materiaalina tai hyödyntää muilla tavoilla esim. rätteinä. Kuva muokattu lähteestä [2].

Uudelleenkäyttöön menevä tekstiili lajitellaan pääasiassa käsityönä. Käsinlajittelija pystyy varsin nopeasti arvioimaan, kelpaako tuote käyttöön [3]. Harjaantunut lajittelija pystyy erottamaan esimerkiksi arvokkaat retro- ja merkkivaatteet, jotka voidaan hinnoitella massatuotettuja vaatteita kalliimmiksi. Sellaisia ehjiä ja puhtaita mutta silti kakkoslaatuisia vaatteita, joita kovin moni ei olisi valmis pukemaan päällensä, ei kannata laittaa myyntiin. Niitä ei myöskään kannata tarjota hyväntekeväisyyteen. Tulevaisuudessa, kun kierrätysmahdollisuuksia on enemmän tarjolla, tällainen vaatemateriaali voidaan ehkä ohjata materiaalin kierrätykseen rikkinäisten vaatteiden mukana.

Kuitukoostumus on tunnistettava

Materiaalin kierrätyksessä on tärkeätä tietää, mistä kuitumateriaalista tekstiili on valmistettu. Kuitukoostumus on siis tunnistettava [4, 5]. Jonkin verran tehdään käsilajittelua kuituraaka-aineen mukaan pesulapun tietoihin perustuen. Lappujen lukeminen on hyvin hidasta, eivätkä niiden sisältämät tiedot ole edes kovin luotettavia. Tiedot voivat alun perinkin olla vääriä. Näin kerran eräässä vaatteessa päällekkäin kaksi pesulappua, joissa annettiin eri sisältö. Lisäksi standardien mukaan pieniä sekoitemääriä ei edes tarvitse merkitä pesulappuun. Pesulapun merkinnät voivat myös kulua aikaa myöten pois – toivottavasti näin käykin, silloinhan vaatetta on varmasti käytetty pitkään.

Käsin tehtävä lajittelu tekee kierrätetystä raaka-aineesta todella kallista. Hukkaakin tulee paljon, jos kaikki laputtomat ja lukukelvottomia lappuja sisältävät tuotteet menisivät hylkyyn.

Automaattinen lajittelu on teollisen toiminnan edellytys

Suuren mittakaavan teollista tekstiilien kierrätystä ei voi jättää pelkän pesulappuihin perustuvan tunnistuksen varaan puutteellisen tunnistustarkkuuden ja pienten käsittelymäärien vuoksi. Kierrätysmenetelmillä on usein erityisiä vaatimuksia toimiakseen hyvin. Termiset eli sulatukseen perustuvat menetelmät sopivat vain tietylle kuitutyypille. Kemialliset prosessit puolestaan tarvitset lisäksi tasaisen, melko suuren raaka-ainevirran ollakseen taloudellisesti kannattavia.

Infrapunaan (IR) perustuva tunnistus tuo tarvittavaa tarkkuutta, vaikka siinäkin on toki omat haasteensa [5]. IR-tunnistin muun muassa tarkastelee lähinnä tiettyä kohtaa vaatteen pinnassa, jolloin erilaisia materiaaleja ja kerroksia sisältävät tuotteet tunnistetaan väärin. Tietoiskusarjamme tulee käsittelemään tunnistusta lisää myöhemmin.

Nopeutta lajitteluun saadaan yhdistämällä automaattinen tunnistus automaattiseen lajittelijaan. Tällaisia laitteistoja ovat esimerkiksi Hollannissa kehitettävä Fibersort [6] ja Ruotsissa kehitettävä Siptex [7]. Monesti automaattilinjaa edeltää käsin tapahtuva esilajitteluvaihe, jossa asiaankuulumattomat, automaattiselle tunnistukselle ja lajittelulle haastavat ja kierrätykseen kelpaamattomat tuotteet poistetaan.

Suuria säkkejä täynnä eri värisiä tekstiilejä. — Kuva 2. Lajiteltua tekstiiliä [8].

Ennen kuin tekstiilien erilliskeräys aloitetaan isommassa mittakaavassa muutaman vuoden päästä on kierrätysteknologioiden lisäksi kehitettävä myös lajittelua. Tekstiilien käyttäjillä on myös mahdollisuus helpottaa prosessia noudattamalla keräyspisteen ohjeita kerättävistä ja keräykseen soveltumattomista tuotteista ja materiaaleista.

Pirjo Heikkilä

Kiinnostuitko? Lue lisää lähteistä!

Tässä sarjassa esitellään kiinnostavaa tekstiileihin liittyvää tietoa, joka perustuu Telaketjussa tehtyyn tai Telaketjun työssä hyödynnettyyn tutkimukseen.