Tekstiilien kierrätysmenetelmät
Tunnistettu ja lajiteltu tekstiilijäte voidaan hyödyntää erilaisten kierrätysprosessien kautta uudelleen joko tekstiiliteollisuuden tai jonkin muun teollisuudenalan raaka-aineena [1,2]. Kierrätysmenetelmät voidaan jakaa prosessityypin mukaan mekaaniseksi, kemialliseksi tai termiseksi eli lämmön avulla tapahtuvaksi. Ne voidaan myös luokitella raaka-aineen mukaan kuitujen, polymeerien ja monomeerien kierrätykseksi (kuva alla).
Kuva: Kierrätysmenetelmiä prosessityypin ja hyödyntämistason mukaan jaoteltuna [2].
Mekaanisessa kuitujen kierrätyksessä tekstiilien kangas- ja lankarakenteet puretaan takaisin kuiduiksi, joista voidaan valmistaa uusia tuotteita. Mekaaninen avausprosessi lyhentää kuituja. Pisimmät kierrätetyt kuidut soveltuvat langanvalmistukseen ja hieman lyhyemmät kuitukankaiden valmistukseen. Suomessa on tällä hetkellä yksi kaupallinen toimija, Dafecor [3], joka kierrättää mekaanisesti mm. tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaita ja muita vastaavia tekstiilejä erilaisiin teknisiin käyttökohteisiin.
Rester ja Lounais-Suomen Jätehuolto ovat rakentamassa Suomeen mekaanisen kierrätyksen lisäkapasiteettia [4]. Myös kuluttajilta tulevan materiaalin kierrätys tulee mahdolliseksi. Kun poistotekstiilijakeiden mekaaninen kierrätys kasvaa, laajenee raaka-aineiden tarjontaa erilaisten kuitukangastuotteiden ja langan valmistukseen. Lankaa voidaan puolestaan hyödyntää sisustus- ja vaatetustuotteiden raaka-aineena. Kuitupituuden lyhentyessä uuden tekstiilituotteen valmistaminen mekaanisesti kierrätetystä raaka-aineesta kuitenkin vaikeutuu.
Kun kuitujen kierrätys käy haastavaksi, voidaan siirtyä kuitujen rakenneaineiden, polymeerien ja monomeerien, kierrättämiseen. Tämä on mahdollista erilaisilla kemiallisilla ja termomekaanisilla prosesseilla. Näin tehtyjen kuitujen käyttökohteena voivat olla tekstiilit tai esimerkiksi muovi- tai komposiittituotteet. Puuvilla voidaan prosessoida ja liuottaa selluloosapohjaisen tekokuidun raaka-aineeksi samaan tapaan kuin puusta saatava liukosellu. Tämän tyyppisiä teknologioita on lukuisia. Muun muassa Infinited Fibre Company kehittää selluloosakarbamaattiprosessia [5], VTT Biocelsol-prosessia [6] ja Aalto Yliopisto Ioncell-F-prosessia [7] puuvillan kierrätykseen.
Synteettiset kuidut ovat kierrätettävissä sulatuksen kautta uusiksi kuiduiksi tai kemiallisilla prosesseilla uudelleen kuidun raaka-aineeksi. Tällaista uusiokuitutuotantoa Suomessa ei toistaiseksi ole. Maailmalla kehitystyötä tehdään, ja kaupallisia esimerkkejä jo on mm. polyesterin [8] ja polyamidin kierrätykseen [9].
Kierrätettyä polyamidikuitua käyttää muun muassa suomalainen The Other Danish Guy [10]. Kierrätettyä polyesteriä käytetään tekstiilituotannossa jo laajasti, mutta lähtöaineena ovat pääasiassa PET-pullot, eivät vielä toistaiseksi vanhat vaatteet. Synteettisiä kierrätettyjä raaka-aineita voidaan käyttää muissakin kuin tekstiilituotteissa, kuten pakkausmateriaaleissa ja komposiiteissa [11]. Hankalat ja likaiset tekstiilijätteet voidaan hyödyntää esimerkiksi pyrolyysin kautta kemikaaliteollisuuden raaka-aineeksi [12] tai polton kautta energiaksi.
Ellen MacArthur Foundationin mukaan alle 1 % käytetyistä tekstiilimateriaaleista maailmassa kierrätetään takaisin tekstiileiksi. Noin 12 % hyödynnetään matalamman arvon tuotteissa [13]. Eurooppa tulee näyttämään tietä aloittamalla toimet kierrätysasteen nostamiseksi, jolloin sekä kierrätettyjen tuotteiden kysyntää että saatavuutta lähdetään parantamaan [1, 14].
Pirjo Heikkilä
Kiinnostuitko? Lue lisää lähteistä!
1. Heikkilä ym. (2019) Telaketju towards circularity of textiles, Telaketju-Tekes-hankkeen loppuraportti
2. Kamppuri ym. (2019) Tekstiilimateriaalien soveltuvuus kierrätykseen, Telaketju hankeen raportti
3. Dafecor: yritys ja tuotantoprosessi
4. Kotitalouksien poistotekstiilinkeräys laajenee – myös yritysten poistotekstiileille oma laitos, Uutinen 6.3.2020
5. IFC ja karbamaattiteknologia: mm. IFC:n kotisivut sekä Ali Harlinin Cellulose carbamate: production and applications (2019)
6. Biocelsol teknologia: mm. VTT:n osalta puuvillan kierrätykseen tähtäävä Tekide-projekti ja Marianna Vehviläisen väitöstyö Biocelsol prosessista
7. Aalto Ioncell: tietoa prosessista https://ioncell.fi/ ja video ; sekä Finix-projekti 1 ja Finix-projekti 2
8. Econyl technologia: lisätietoa mm. https://www.econyl.com/
9. Teijin kierrätysteknologia: lisätietoa mm. https://www.teijin.com/csr/vision/pdf/Dialogue_FY2007.pdf
10. The Other Danish Guy: lisätietoa mm. https://theotherdanishguy.fi/pages/marine-life-and-theotherdanishguy
11. Rikkinäinen vaate – jätettä vai raaka-ainetta? (2020) Telaketju 1. blogiteksti
12. Pyrolyysista lisätietoa mm. Uusiouutiset 27.9.2019 sekä VTT tutkimuspalvelu
13. Ellen MacArthur Foundation, A new textiles economy: Redesigning fashion’s future, (2017)
14. Uuden EU komission Green Dealin toimintasuunnittelmassa tekstiilit yhtenä avainalueena
Tässä sarjassa esitellään kiinnostavaa tekstiileihin liittyvää tietoa, joka perustuu Telaketjussa tehtyyn tai Telaketjun työssä hyödynnettyyn tutkimukseen.