Puhummeko samaa kieltä? Yhteinen termistö takaa sujuvan yhteistyön ja viestinnän

Kierrätetty ja kierrätettävä? Uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus? Poistotekstiileihin liittyvien termien viidakossa menee helposti sormi suuhun. Termit muistuttavat toisiaan, mutta niillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Laaja, monista eri alan yrityksistä ja organisaatioista koostuva verkosto, kuten Telaketju, tarvitsee yhteisen kielen, jotta se voi viestiä toistensa kanssa ja puhua samoista asioista.

Aina termeille ei löydy hyvää suomennosta, mutta vieraskielisen termin käyttäminenkään ei tunnu sopivalta. On myös tapauksia, joissa arkikielen termi eroaa ammattikielestä. Esimerkiksi arkikielessä puhutaan sujuvasti kierrätyksestä, tarkoitetaan sillä sitten pahvien viemistä pihan perällä olevaan keräyslaatikkoon tai vanhojen vaatteiden myymistä kirpputorilla. Ammattikielellä kierrätyksellä kuitenkin tarkoitetaan esimerkiksi vaatteen materiaalin hyödyntämistä uuden tuotteen raaka-aineena käsittelemällä sitä esimerkiksi mekaanisesti tai kemiallisesti.

Termistön selkeys – tai sekavuus – ei vaikuta pelkästään verkoston toimintaan. Sillä on vaikutusta myös viestintään ja markkinointiin. Esimerkiksi kun puhutaan kierrätettävästä vaatteesta, onko kuluttajalle selvää, mitä sillä tarkoitetaan? Pitäisikö sitä vähän avata, ettei ole vaarana, että kuluttaja sekoittaa sen kierrätettyyn vaatteeseen?

Mitä kierrätettävä ja kierrätetty sitten eroavat? Kierrätetystä materiaalista tehdyn vaatteen valmistuksessa on käytetty kokonaan tai osittain kuitua, joka on saatu jonkin muun tuotteen tai materiaalin kierrätyksestä: esimerkiksi ylijäämäisistä puuvillakangaspaloista tai sulatetuista muovipulloista tehdystä polyesteristä. Kierrätettävä vaate taas on suunniteltu niin, että se on mahdollisimman helppo kierrättää teollisessa kierrätysprosessissa: se on esimerkiksi tehty vain yhdestä kuitutyypistä tai siitä on helppo irrottaa kierrätykseen kelpaamattomat osat.

Entäs uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus? Nämä termit eivät ole kaikkien myyvimpien termien joukossa eikä tarvitsekaan, sillä termit ovat ammattislangia. Avataanpa ne kuitenkin.

Uudelleenkäyttöä on se, kun lahjoitat vanhat vaatteet kaverillesi tai myyt ne kirpputorilla (vrt. arkikielen kierrätys). Uudelleenvalmistus taas tarkoittaa tilannetta, jossa elinkaarensa päähän tullut tuote tai sen osa valmistetaan uudelleen samaan käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi pahvilaatikko voidaan kierrättää uudestaan pahvilaatikoksi. Koska materiaalin ominaisuudet muuttuvat kuitenkin aina hieman kierrätyksessä, on harvinaista, että tuote kannattaisi kierrättää tismalleen samaksi tuotteeksi. Vaikkapa farkuista voi silti mainiosti tehdä lakanoita ja pyyhkeitä.

Toisinaan kuulee puhuttavan upcyclingista ja downcyclingista. Termien merkitys avautuu englannin kielestä suhteellisen hyvin, mutta suomen kielestä ei tunnu millään löytyvän sanoja, jotka yhtä sutjakkaasti ja näppärästi kertoisivat sen, mitä termeillä tarkoitetaan.

Upcycling tarkoittaa alkuperäistä käyttötarkoitustaan arvoltaan korkeampien tuotteiden tai vähintään samanarvoisten tuotteiden tuottamista. Kun vanhoista turvavöistä tehdään design-laukkuja, on se upcyclingia. Downcycling puolestaan laskee tuotteen arvoa kierrätyksen myötä. Downcyclingista puhutaan esimerkiksi, kun leikkuujätettä hyödynnetään autoteollisuudessa eristemateriaalina.

Telaketjussa on jo aiemmin määritelty termit, jotka sopivat käytettäväksi tekstiilien keräys- ja kierrätystoiminnassa. Termityötä on nyt jatkettu ja termistöä on laajennettu koskemaan myös muuta tekstiilikiertoa. Termit on koottu Telaketjun nettisivujen Tietopankkiin, johon pääset klikkaamalla tästä.

Marketta Virta
Turun ammattikorkeakoulu